Valtion toimitilastrategia lausunnoille: Tavoitteena yhteiskäyttöiset ja uusia työnteon tapoja tukevat tilat

Valtiovarainministeriön asettama työryhmä on valmistellut valtion toimitilastrategian uudistamista. Strategia ohjaa valtion työympäristöjen ja toimitilojen käytön kehittämistä ja tarkoituksenmukaista yhtenäistämistä. Työryhmän ehdotus toimitilastrategian linjauksiksi on lausunnoilla lausuntopalvelu.fi-palvelussa 23.6.–30.8.2021.

Lausuntoja on pyydetty ensisijaisesti valtion virastoilta ja laitoksilta. Valtioneuvosto hyväksyy valtion toimitilastrategian valtioneuvoston periaatepäätöksenä syksyn 2021 aikana.

Etätyö ja digitalisoituminen ovat muuttaneet kansalaisten palvelutarvetta ja valtiolla tehtävän työn tapoja. Jatkossakin keskeistä on, että tilat tukevat tuloksellista toimintaa. Tilaratkaisuissa varmistetaan tilojen terveellisyys ja tietosuoja, tieto- ja tilaturvallisuus sekä sosiaalinen, ekologinen ja taloudellinen kestävyys.

Työryhmän keskeiset ehdotukset

Työryhmä esittää toimitilastrategiaan kahdeksaa linjausta:

• Julkisen hallinnon toimitilojen yhteiskäyttöä pyritään lisäämään. Tavoitteena on, että valtion henkilöstöstä vähintään 25 prosenttia työskentelee virastojen ja laitosten yhteiskäyttötiloissa.
• Valtio, kunnat ja Kela tarjoavat käyntiasiakaspalveluja yhteisissä asiakaspalvelupisteissä. Niissä on tiloja kasvokkain tapahtuvalle asioinnille, sähköiselle asioinnille ja etäpalveluasioinnille.
• Tilojen kehittämisellä edistetään työnteon ja asioinnin sujuvuutta sekä yhteistyötä. Toimistotilat ovat monitilaympäristöjä. Tiloja, työvälineitä ja työtapoja kehitetään tukemaan verkkotyöskentelyä ja ns. hybridityötä.
• Toimistotilojen keskimääräinen tilatehokkuustavoite on 10 htm2/henkilötyövuosi, mitä sovelletaan uusissa käynnistyvissä tilahankkeissa. Tilatehokkuustavoitteissa otetaan huomioon hallinnonalakohtaisia erityspiirteitä sekä etä- ja läsnätyön suhde.
• Käyttösidonnaisia tiloja suunniteltaessa toimintaa ja tiloja kehitetään samanaikaisesti. Toimitilahankkeet edistävät toiminnan vaikuttavuutta. Tilojen mitoittamisessa käytetään tietoon perustuvia ratkaisuja. Keskeisiä seurattavia mittareita ovat tilojen käyttöaste ja kustannustehokkuus.
• Toimitilojen tulee tukea ja mahdollistaa tietoturvallinen työskentely. Yhteisissä työympäristöissä noudatetaan yhteistä toimitilaturvallisuuskonseptia, joka mahdollistaa salassa pidettävän tiedon asianmukaisen käsittelyn ja säilyttämisen.
• Valtion käytössä olevat toimitilat ovat kestäviä, terveellisiä ja turvallisia, ja ne on tuotettu ja niitä ylläpidetään yhteiskuntavastuullisella tavalla. Tiloihin sovelletaan sisäolosuhteiden nollatoleranssia.
• Valtion käytössä olevat toimitilat ovat päästöttömiä ja niiden rakentaminen ja korjaaminen on vähäpäästöistä. Tilatehokkuudella ja toimitilojen energiankulutuksen vähentämisellä tavoitellaan myös kustannussäästöjä.

Toimitilastrategian toimeenpano tähtää vuoteen 2030

Virastot ja laitokset päivittävät toimitilastrategian toimeenpanosuunnitelmansa yhdessä Senaatti-konsernin liikelaitosten kanssa vuoden 2022 loppuun mennessä. Tavoitteena on, että toimitilastrategian tavoitteet toteutuvat vuoteen 2029 mennessä rahoituksen reunaehdot huomioiden.

Ministeriöt vastaavat hallinnonaloillaan toimeenpanon seurannasta ja toimeenpanon kokonaisuutta seurataan asetettavassa neuvottelukunnassa. Toimitilastrategiaa toimeenpannaan myös osana valtion palvelu- ja toimitilaverkkouudistushanketta.

Lisätietoja:

neuvotteleva virkamies Pauliina Pekonen, puh. 02955 30081, pauliina.pekonen(at)vm.fi