Erityisasiantuntija Ulla Suomela ja neuvotteleva virkamies Jani Heikkinen:
Valtionavustukset ovat merkittävä rahoitusinstrumentti kunnille
Kunnille, kuntayhtymille ja kuntakonserneihin kuuluville toimijoille myönnetään vuosittain merkittävä määrä harkinnanvaraisia valtionavustuksia: vuonna 2020 arviolta 2,5 miljardia euroa. Valtionavustusten rooli kuntien rahoitusinstrumenttina ei ole kuitenkaan kristalliskirkas. Millainen valtionavustusten roolin tulisi siis kunnissa olla?
Valtiovarainministeriössä kehitetään tällä hetkellä uutta valtionavustustoiminnan toimintamallia. Uudistuksen tavoitteena on parantaa avustustoiminnan läpinäkyvyyttä ja vahvistaa valtionavustustoiminnan vaikuttavuutta.
Kuntatoimijoiden saamien valtionavustusten käytänteitä kehitetään valtionavustushankkeen yhteydessä toimivassa kuntajaostossa. Tällä viikolla julkaistussa kuntajaoston väliraportissa luodaan kokonaiskuvaa kunnille, kuntayhtymille ja kuntakonsernitoimijoille kohdennettavista valtionavustuksista ja nostetaan esiin keskeiset kehittämisalueet. Lisäksi raportti hahmottaa valtionavustusten roolia kuntien ohjauksessa ja rahoituksessa.
Julkaisu on ajankohtainen kuntapolitiikan tulevaisuutta koskevien linjausten muodostamiseksi. Kuntatoimijoihin kohdistuvat valtionavustukset ja niihin liittyvät käytännöt ovat usein jääneet kuntapoliittisissa keskusteluissa muun keskustelun varjoon.
Vaikuttavuus valtionavustustoiminnan lähtökohdaksi
Väliraportissa nostetaan esiin 14 kuntien valtionavustuksiin liittyvää kehittämisaluetta. Moniin nyt tunnistettuihin kehittämistarpeisiin voidaan vastata valtionavustushankkeen uudella toimintamallilla. Myös uudet valtionavustustoiminnan verkkopalvelut lisäävät avustustoiminnan sujuvuutta, läpinäkyvyyttä ja yhtenäisyyttä. Osa tarvittavista kehittämislinjauksista syntyy puolestaan kuntapolitiikan tulevaisuutta koskevassa työssä.
Yksi tunnistetuista kehityskohteista on vaikuttavuuden lisääminen valtionavustustoiminnassa. Uudessa toimintamallissa avustusten yhteiskunnallinen tarve ja vaikuttavuus asetetaankin toiminnan lähtökohdaksi. Vaikuttavuutta saadaan lisättyä rahoittamalla laajempia, pidempiaikaisempia ja monialaisempia kokonaisuuksia. Vaikuttavuuden suunnittelu eri toimijoista koostuvissa verkostoissa luo tilannekuvaa yhteiskunnallisista ilmiöistä ja tarpeista, joihin avustustoiminnalla tartutaan. Painopiste siirtyy toimenpiteistä tuloksiin ja vaikutuksiin.
Millainen on valtionavustusten uusi rooli kunnissa?
Avustustoiminnalla on tiivis kytkös kuntien hyvinvointitehtävään. Pohdittaessa valtionavustustoiminnan roolia kunnissa esiin nousee erityisesti asukaslähtöinen avustustoiminta. Keiden kuntalaisten tilanteeseen haluamme muutosta? Millainen heidän tilanteensa on tällä hetkellä ja millaista muutosta kaivataan? Entä mitkä ovat vaikuttavimmat toimenpiteet ja ratkaisut muutoksen aikaansaamiseksi?
Rahoituskeinojen tulisi olla riippuvaisia vastauksista näihin kysymyksiin. Vaikuttavuus syntyy pitkän ajan kuluessa monien muutosten kautta, erilaisten rahoitusten, palvelutuotannon ja toimenpiteiden sekä kuntalaisen oman toiminnan muodostamana kokonaisuutena. Kuntalaisten hyvinvointiin voidaan vaikuttaa myös monella eri tavalla; valtionosuuksilla, kunnan palvelutuotannolla, kuntien investoinneilla yhdyskuntarakenteeseen tai kuntien itsensä rahoittamilla kehittämistoimilla.
Valtionavustuksilla on tunnistettu rooli erityisesti kehittämistyön ja kokeilujen rahoituksessa. Valtionavustukset voivat toimia kunnan hyvinvointitehtävän näkökulmasta muutoksen boostaajana, kehityksen ajurina tai laastarina kipeään kohtaan. Paikoin tarvitaan myös yksittäistä kuntaa leveämpiä hartioita, eri toimijoiden yhteistyötä, uusia kokeiluja tai nopeaa reagointia muuttuneeseen tilanteeseen.
Ulla Suomela
Erityisasiantuntija
Jani Heikkinen
Neuvotteleva virkamies
Väliraportti: Kuntien valtionavustuskäytänteiden kehittäminen