Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätökset kiinteistö- ja toimitilastrategioista – valtion tilat tehokkaammin ja kestävämmin käyttöön
Valtioneuvosto teki periaatepäätökset 16. joulukuuta 2021. Valtion tilojen kehittämisen tavoitteena on edistää työnteon ja asioinnin sujuvuutta. Lisäksi tavoitteena on parantaa kustannusvaikuttavuutta. Kiinteistöstrategialla pyritään hallitsemaan ja hoitamaan valtion kiinteistöjä tehokkaasti ja kestävästi sekä turvaamaan valtion kokonaisetu. Kummankin strategian tavoitteiden on tarkoitus toteutua vuoteen 2030 mennessä.
”Strategioiden päivityksellä kehitämme valtion tilojen ja kiinteistöjen käyttöä vastaamaan tulevan vuosikymmenen vaatimuksia. Digitalisoituminen ja muuttuneet työnteon tavat edellyttävät muutoksia toimitiloihin, ja luovat samalla mahdollisuuksia tilatehokkuuteen. Se tarkoittaa myös säästöjä ja päästövähennyksiä. Muutoksessa keskeistä on edistää valtion henkilöstön työhyvinvointia ja mahdollistaa paremmat palvelut ihmisille. Samalla on vaalittava turvallisuuden ja kulttuurin kannalta tärkeitä kohteita”, toteaa kuntaministeri Sirpa Paatero.
Digitalisaatio on muuttanut palveluita ja työntekemisen tapoja
Etätyö on lisääntynyt merkittävästi ja myös palveluita tarjotaan aiempaa enemmän sähköisesti. Tästä johtuen myös valtion tiloja ja niiden käyttöä tulee tarkastella uudelleen.
Tavoitteena on, että neljännes valtion henkilöstöstä työskentelisi virastojen ja laitosten yhteiskäyttötiloissa vuoteen 2030 mennessä. Yhteiskäyttötilassa usean viraston työntekijät työskentelisivät samoissa tiloissa. Huomioon otetaan kuitenkin toiminnan tarpeet ja erityispiirteet, esimerkiksi tietosuoja. Myös viranomaisten käyntiasiointia kootaan julkisen hallinnon yhteisiin asiakaspalvelupisteisiin. Palveluvalikoima yhtenäistyy asiakaspalvelupisteissä, jotta kansalaisille voidaan tarjota asiakaspalvelua yhdenvertaisesti koko maassa.
Kaikilla valtion työntekijöillä on jatkossakin heille osoitetut työtilat. Toimistotilojen suunnittelussa otetaan kuitenkin huomioon nykyinen etä- ja läsnätyötä yhdistävä työnteon tapa. Toimistotilojen tilatehokkuutta pyritään parantamaan nykyisestä noin 18 neliömetristä kymmeneen neliömetriin henkilötyövuotta kohti. Näin säästetään kustannuksissa ja energian käytössä.
Kiinteistöstrategiassa huomioidaan taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristölliset vaikutukset
Valtion kiinteistövarallisuutta hallinnoivat pääasiassa Senaatti-konserni rakennusomaisuuden osalta, Metsähallitus maa- ja vesialueiden osalta, Väylävirasto valtion liikenneväylien osalta ja ulkoministeriö valtion ulkomailla sijaitsevien kiinteistöjen osalta. Valtiolle tarpeettomasta omaisuudesta luovutaan noudattaen avoimia ja syrjimättömiä menettelyjä. Ennen omaisuuden luovuttamista sen kehittämismahdollisuudet selvitetään. Valtio hankkii omistukseensa uusia kiinteistöjä vain hyvin harkiten.
Valtio pyrkii toimimaan edelläkävijänä hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi. Valtion kiinteistötoimijoiden tulee selvittää oma ilmastokuormituksensa ja asettaa tavoitteet hiilijalanjälkensä vähentämiseksi. Lisäksi kiinteistönhaltijoilla tulee olla suunnitelma ilmastonmuutokseen sopeutumisesta.
Strategiat toimeenpannaan 2020-luvun loppuun mennessä
Virastot ja laitokset päivittävät toimitilastrategian toimeenpanosuunnitelmansa yhdessä Senaatti-konsernin liikelaitosten kanssa vuoden 2022 loppuun mennessä. Ministeriöt vastaavat hallinnonaloillaan toimeenpanon seurannasta. Toimitilastrategiaa toteutetaan myös osana valtion palvelu- ja toimitilaverkon uudistamishanketta. Vastuu kiinteistöstrategian toteuttamisesta on valtion kiinteistönhaltijoilla. Kummankin strategian toimeenpanoa seuraamaan asetetaan neuvottelukunnat.
Kiinteistöstrategia oli lausuntokierroksella keväällä 2021 ja toimitilastrategia kesällä 2021. Valtion edellinen toimitilastrategia on vuodelta 2014 ja kiinteistöstrategia vuodelta 2010.
Lisätietoja:
Kuntaministerin erityisavustaja Lauri Finér, puh. 0295 530 283, lauri.finer(at)gov.fi
Neuvotteleva virkamies Pauliina Pekonen, puh. 0295 530 081, pauliina.pekonen(at)gov.fi