Hyppää sisältöön

Projektiasiantuntija Tommi Hatinen ja alueellisen projektiryhmän sihteeri Anni Laihanen:
Viranomaisen käyntiasiointia kootaan maakunnissa yhteisiin asiakaspalvelupisteisiin paikalliset tarpeet huomioiden

valtiovarainministeriö
Julkaisuajankohta 27.4.2022 8.43
Kolumni
Tommi Hatinen ja Anni Laihanen.
Tommi Hatinen (vas.) ja Anni Laihanen

Valtion palvelu- ja toimitilaverkon uudistaminen on lähtenyt käyntiin kolmessa maakunnassa. Suunnitelmat käyntiasioinnin kokoamiseksi ja yhteiskäyttöisiin toimitiloihin siirtymiseksi tehdään paikallisesti alueen asukkaiden ja viranomaisten tarpeet huomioiden. Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan ja Päijät-Hämeen suunnitelmat julkaistaan kesäkuussa.

Syksyllä 2021 asetetuissa projektiryhmissä on edustajat kaikista hankkeeseen osallistuvista valtion virastoista, Kelasta, kuntasektorilta ja Senaatti-kiinteistöiltä. Edellä mainittujen lisäksi projektiryhmät ovat saaneet täydentää jäsenistöään paikalliset olosuhteet huomioiden muiden organisaatioiden edustajilla, ja esimerkiksi Etelä-Karjalassa mukana on ollut alusta asti Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri EKSOTE. Yhteistyö on lähtenyt käyntiin hyvin ja ensimmäiset versiot suunnitelmista valmistuivat helmikuussa 2022.

Paikallinen näkökulma ja asiakastarpeet vaikuttavat valtakunnallisten kriteerien soveltamiseen pohdittaessa asiakaspalvelupisteiden määrää ja sijaintia  

Monilta osin alueellisten suunnitelmien kirjoittamista ohjaavat valtakunnalliset linjaukset. Käyntiasioinnin osalta tavoitteena on, että kaikista julkishallinnon yhteisistä asiakaspalvelupisteistä saa valtion viranomaisten sekä Kelan ja kuntien palveluita. Tavoitteena on, että yhteiseen asiakaspalvelupisteeseen on korkeintaan tunnin ajomatka. Lisäksi tunnin säteellä asiakaspalvelupisteestä pitäisi asua vähintään 10 000 ihmistä, jotta asiakkaita olisi riittävästi laadukkaan palvelun takaamiseksi.

Kukin virasto voi päättää itsenäisesti, tarjoaako se palveluitaan kasvokkain vai etäpalveluratkaisun avulla. Paikallisten asukkaiden palvelutarpeen ja palveluntuottajien tarpeisiin perustuen projektiryhmät suunnittelevat varsinaista asiakaspalvelupisteverkkoa täydentämään myös kevyempiä palveluratkaisuja. Kevyemmät palveluratkaisut perustuvat etäpalveluteknologiaan ja tuovat kysytyimpiä palveluita harvempaan asutuille seuduille. Maakunnan tarpeisiin ja olemassa olevaan infrastruktuuriin mukautuen kevyempi palveluratkaisu voi olla esimerkiksi etäpalvelupiste kunnan kirjaston tiloissa tai palvelubussi. 

Yhteisten palvelujen lisäksi yhteisiä toimitiloja

Esimerkiksi Etelä-Karjalassa julkishallinnon palvelujen yhteen kokoamiseen on erityisen hyviä edellytyksiä. Lappeenrannassa virastotalohanke valmistuu syksyllä 2023 ja siinä on alusta alkaen ollut mukana lähes jokainen palvelu- ja toimitilaverkkouudistukseen osallistuvista viranomaisista. Imatralla kaupungintalon nykyisiin tiloihin tulee sijoittumaan Erä- ja luontokulttuurimuseo, ja tilojen muutostöiden käynnistyessä kaupungin palvelut siirtyvät muualle vuonna 2023. Tässä on hyvä mahdollisuus harkita ennakkoluulottomalla tavalla kaupungin ja valtion viranomaisten yhteistyötä palvelu- ja toimitilajärjestelyissä. Alueen pienemmissä kunnissa etäpalvelun, pop-up -tapahtumien tai muiden kevyempien ratkaisujen toteuttamiseen soveltuvia tiloja ja palveluratkaisuja voidaan selvittää yhdessä kuntien, hyvinvointialueen tai yksityisten toimijoiden kanssa. 

Sote-uudistuksen myötä työnsä aloittavat hyvinvointialueet otetaan mukaan valmisteluun myös Pohjois-Karjalassa ja Päijät-Hämeessä. Julkishallinnon yhteisissä palvelupisteissä valmistaudutaan tarjoamaan hyvinvointialueiden palveluista niitä, jotka palvelupisteisiin sopivat. Näin useampi kansalaiselle tärkeä lähipalvelu voidaan tarjota samassa paikassa – julkisen hallinnon strategian hengessä.

Tommi Hatinen
Projektiasiantuntija, valtiovarainministeriö

Anni Laihanen
Alueellisen projektiryhmän sihteeri
Etelä-Karjalan liitto

Sivun alkuun