Hyppää sisältöön

Yliopistosairaalaa ylläpitävien hyvinvointialueiden rahoitusta lisätään vuodesta 2024 alkaen

valtiovarainministeriö
Julkaisuajankohta 19.1.2023 13.55
Tiedote

Hallitus esittää, että hyvinvointialueiden rahoituslakiin lisätään säännökset uudesta hyvinvointialueiden rahoituksen määräytymistekijästä, yliopistosairaalalisästä. Lisällä katetaan yliopistollisista sairaaloista niitä ylläpitäville hyvinvointialueille aiheutuvia muita alueita korkeampia kustannuksia.

Esitys on lausunnoilla olleen esityksen mukainen

Hyvinvointialueiden rahoitusta lisätään yliopistosairaalalisää varten 116 miljoonalla eurolla, joka kohdennetaan yliopistollisia sairaaloita ylläpitäville alueille. Tämä vastaa lausunnoilla vuodenvaihteessa 2022–2023 ollutta hallituksen esitysluonnosta. Aikaisemmassa, syys-lokakuussa 2022 lausunnoilla olleessa esitysluonnoksessa kyseinen rahoitus olisi ohjattu yliopistollisia sairaaloita ylläpitäville alueille vähentämällä se muiden hyvinvointialueiden rahoituksesta. Hallitus muutti lausuntopalautteen pohjalta perusratkaisua nykyiseen muotoon, jossa valtio rahoittaa tarvittavan lisärahoituksen eikä minkään alueen rahoitus vähene. 

Summa on tarkoitus lisätä hyvinvointialueiden laskennalliseen perusrahoitukseen vuodesta 2024 lukien. 

Yliopistosairaalalisä huomioidaan rahoituksen siirtymätasauksessa samalla tavalla kuin muut jo alun perin rahoituslakiin sisältyvät rahoituksen määräytymisperusteet. Näin vältetään se, että yliopistosairaalalisä maksettaisiin alueille päällekkäisenä samoja kustannuksia kompensoivan siirtymätasauksen kanssa. Siirtymätasauksen vuoksi vain osa laskennallisesta yliopistosairaalarahoituksesta lisää tosiasiallisesti hyvinvointialueille maksettavaa rahoitusta ensimmäisinä vuosina. Lisän vaikutus kasvaa vuosi vuodelta, kun siirtymätasaus pienenee.

Yliopistosairaalalisää saa hyvinvointialueen asukasluvun mukaisesti

Yliopistosairaalalisä kohdennetaan yliopistollista sairaalaa ylläpitäville hyvinvointialueille ja Helsingin kaupungille niiden asukasluvun perusteella. Lisä on kaikilla tasasuuruinen, 34 euroa asukasta kohden. 

Tämä on katsottu oikeudenmukaisimmaksi kohdentamistavaksi suhteessa tehtäviin, joita lisällä rahoitetaan ja suhteessa siihen, miten ne on aiemmin rahoitettu. Yliopistosairaalalisällä korvataan nimenomaan niitä kustannuksia, jotka yliopistollisia sairaaloita ylläpitävien sairaanhoitopiirien jäsenkunnat rahoittivat aiemmin. Väestöpohja on siis ollut sama kuin tässä esityksessä. 

Yliopistosairaalat saavat lisärahoitusta myös laskutuksena muille alueille tarjottavista palveluista, joiden osuus on ollut keskimäärin 11 prosenttia tuotetuista palveluista. Koulutukseen sekä tutkimus- ja kehitystoimintaan myönnetään jatkossakin erillistä valtionrahoitusta. 

Lausunnonantajat olivat yksimielisiä yliopistosairaalalisän tarpeellisuudesta

Valtiovarainministeriö järjesti esityksestä kuulemistilaisuuden hyvinvointialueille 16.12.2022 ja esityksestä oli mahdollisuus lausua myös Lausuntopalvelussa ajalla 16.12.2022–9.1.2023.

Lausunnonantajat näkivät yleisesti yliopistosairaalalisän tarpeellisena ja pitivät tärkeänä sitä, ettei esitys vähennä muiden hyvinvointialueiden rahoitusta.
 
Yliopistosairaalalisän tasosta ja kohdentamisesta tuotiin esille pitkälti jo aikaisemmilla lausuntokierroksilla esitettyjä näkökohtia. Lausunnoissa oltiin laajasti sitä mieltä, että yliopistosairaaloiden lisärahoitus on ylipäänsä liian pientä. Lisäksi, kun yliopistosairaalalisä otetaan huomioon siirtymätasauksissa, kasvaa sen vaikutus vasta portaittain siirtymäkauden aikana. 

Yliopistosairaalalisän kohdentamista yliopistosairaaloita ylläpitävien hyvinvointialueiden asukasmäärän perusteella kannattivat erityisesti Uudenmaan alueen lausunnonantajat. Sen sijaan erityisesti Itä-Suomen yhteistyöalueen hyvinvointialueet sekä alueen muut tahot pitivät perustellumpana lisän kohdentamista yhteistyöalueen asukasmäärän mukaisesti. Useat lausunnonantajat katsoivat, että asukasmäärään perustuva kohdentaminen ei ylipäätään kuvaa toteutuneita kustannuksia riittävän tarkasti.

Lisätiedot: 
Hallitusneuvos Eeva Mäenpää, puh. 02955 30266, eeva.maenpaa(at)gov.fi
Neuvotteleva virkamies Jenni Jaakkola, puh. 02955 30570, jenni.jaakkola(at)gov.fi

Sivun alkuun