Hyppää sisältöön

Lausuntopyyntö
Esitys hyvinvointialueiden rahoituslaista lausunnoille

valtiovarainministeriö
Julkaisuajankohta 28.1.2025 15.35
Tiedote

Hyvinvointialueiden rahoituksesta annettuun lakiin ehdotetaan muutoksia vuoden 2026 alusta. Muutosten tarkoituksena olisi hallitusohjelman mukaisesti kannustaa hyvinvointialueita asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen.  Lisäksi ehdotetaan eräitä päivityksiä hyvinvointialuekohtaisen rahoituksen määräytymistekijöihin. Esityksessä toteutettaisiin myös julkisen talouden suunnitelmassa linjatut siirtymätasauksia koskevat kertaluontoiset säästötoimenpiteet, mutta muutoin siirtymätasausmallia ei muutettaisi. Luonnos hallituksen esitykseksi on lausuttavana 27.1.–7.3.2025 Lausuntopalvelussa.

Hallitusohjelmassa linjattu rahoituksen tarve- ja olosuhdetekijöitä koskeva valmistelu jatkuu vielä vuoden 2025 aikana. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sosiaali- ja terveydenhuollon tarvetekijöitä koskeva tutkimus julkaistaan keväällä 2025. Rahoitusmallin kehittämisen kolmannen vaiheen hallituksen esitys on tarkoitus antaa alkuvuodesta 2026 ja muutokset tulisivat voimaan 1.1.2027.  

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osuutta rahoituksesta nostettaisiin

Nyt lausunnoille lähtevän esityksen mukaan hyvinvointialueiden rahoituksen määräytymistekijöiden osuuksia koko maan tasolla muutettaisiin siten, että hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (hyte) perusteella kohdennettavan rahoituksen osuus nostettaisiin 1,5 prosenttiin sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksesta. Samalla asukasmäärän mukaan määräytyvää osuutta laskettaisiin 0,5 prosenttiyksikköä. 

Lisäksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kertoimen laskentatapaa ehdotetaan täsmennettäväksi alueita kannustavammaksi. Alueen hyte-toiminnan tulosta kuvaavista indikaattoreista tarkasteltaisiin aluekohtaista suhteellista muutosta absoluuttisen muutoksen sijaan. Näin tulisi huomioiduksi paitsi aluekohtainen muutos, myös erot alueen lähtötasossa.

Voimassa olevan lain mukaaan hyte-kertoimen perusteella rahoitusta kohdennetaan alueille ensimmäisen kerran vuonna 2026. Hyte-kerroin lasketaan asetuksessa säädettyjen alueiden toimintaa ja toiminnan tulosta kuvaavien yhteensä 11 indikaattorin perusteella (THL:n sivuilla indikaattorien kuvaus: prosessi-indikaattorit ja tulosindikaattorit). 

Esitysluonnoksessa ehdotetaan, että hyvinvointialuekohtaisissa siirtymätasauksissa ei otettaisi huomioon vuonna 2026 hyte-kertoimen perusteella kohdennettavaa rahoitusta. Muutoksen tarkoituksena on varmistaa kannusteet hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimiin kaikille alueille.

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen määräytymistekijöihin päivityksiä

Hyvinvointialuekohtaisen sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen määräytymistekijöiden osalta muutettaisiin terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuollon laskennallisten kustannusten määrittelyssä käytettäviä painotuksia. Kyseessä on lakisääteinen päivitys, joka perustuu hyvinvointialueiden tilinpäätöstietoihin vuodelta 2023. Terveydenhuollon osuus olisi 55,29 prosenttia, vanhustenhuollon 21,20 prosenttia ja sosiaalihuollon 23,51 prosenttia kustannuksista.
Lisäksi tarveperusteisen rahoituksen ennakoitavuuden parantamiseksi ehdotetaan, että hyvinvointialuekohtaisten terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuollon palvelutarvekertoimien laskennassa otettaisiin vuosittain huomioon hyvinvointialueen tiedot saatavissa olevalta kahdelta viimeisimmältä vuodelta. Tarkoituksena olisi näin tasata vuosien välisiä muutoksia, jotka tässä vaiheessa johtuvat erityisesti tietopohjan puutteellisuudesta. 

Pelastustoimen riskikertoimen tekijöitä ja niiden painokertoimia tarkistetaan

Pelastustoimen rahoituksen määräytymistekijöiden osalta tarkistettaisiin pelastustoimen riskikertoimen määrittelyssä käytettäviä tekijöitä ja niiden painokertoimia. Riskikertoimen laskennassa ei otettaisi huomioon tapahtuneita onnettomuuksia. Voimassa olevan lain mukaan pelastustoimen riskikertoimen määrittämiseksi hyvinvointialue jaetaan yhden neliökilometrin suuruisiksi ruuduiksi. Nyt lausunnoille lähtevän esityksen mukaan usean ruudun alueelle sijoittuva yksittäinen riskikohde tai harjoitettu toiminta otettaisiin huomioon kokonaisuutena niin, että se nostaisi vain yhden ruudun painokerrointa. 

Riskiluokkaan I ja II kuuluvien ruutujen painokertoimesta säädettäisiin lain tasolla. Riskiluokkaan III tai IV kuuluville ruuduille sijoittuville, asetuksessa tarkemmin määritellyille riskikohteille tai harjoitetulle toimin-nalle voitaisiin asetuksella säätää erilaisia painokertoimia (1‒5) riippuen kohteen tai toiminnan aiheuttamaa palveluntarvetta määrittävistä riskeistä. Lisäksi asetusta muutettaisiin siten, että pelastustoimen riskikertoimen laskennassa huomioon otettaviin tekijöihin lisättäisiin uusina matkailutoiminta sekä toiminta, jossa on kohonnut riski öljy- tai aluskemikaalivahingolle. 

Kertaluonteinen säästö siirtymätasauksista toteutetaan vuosina 2026 ja 2027, muutoin siirtymätasausmalli pysyisi ennallaan


Julkisen talouden suunnitelman yhteydessä siirtymätasauksista linjattujen valtiontaloudellisten säästöjen (15 milj. euroa vuonna 2026 ja 20 milj. euroa vuonna 2027) toteuttamiseksi siirtymätasauksia leikattaisiin kerta-luonteisesti vuosina 2026 ja 2027. Muutos koskisi vain niitä siirtymätasauslisää saavia hyvinvointialueita, joilla vähennyksen ei arvioida vaarantavan lakisääteisten palveluiden järjestämiseksi riittävää rahoitusta. Näillä alueilla vuoden 2022 kuntien kustannusten ja alueen laskennallisen rahoituksen erotusta tasaavan siirtymätasauslisän porrastusta muutettaisiin 25 eurolla asukasta kohden vuonna 2026 ja 30 eurolla asukasta kohden vuonna 2027. Muutoin siirtymätasausmalli pysyisi ennallaan.

Siirtymätasauslisää saavien alueiden (Helsinki, Keski-Uusimaa, Satakunta, Kymenlaakso, Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Keski-Suomi ja Pohjanmaa) taloustilanteet vaihtelevat suuresti ja näin ollen myös siirtymätasauslisän merkitys lakisääteisten palvelujen järjestämiseksi riittävän rahoituksen turvaamisen kannalta vaihtelee alueittain. Siirtymätasauslisää on tällöin perusteltua vähentää nimenomaan alueilta, joilla laskennallinen rahoitus suhteessa kustannuksiin on rahoitusmallin toimivuudesta saadun tiedon perusteella turvattua eikä vähennyksen siirtymätasauslisään siten arvioida vaarantavan palveluiden järjestämiseksi riittävää rahoitusta. Tällöin vähennys koskisi käytännössä vain Helsingin kaupunkia.

Esitysluonnoksesta kuullaan alueita 

Esitysluonnoksessa vaikutusten arviointi pohjautuu tässä vaiheessa vuoden 2025 rahoitukseen. Vaikutusarviot päivitetään vuoden 2026 rahoituksen tasolle maaliskuussa 2025 saatavien aluekohtaisten palvelutarvekertoimien ja hyte-kertoimen tietojen perusteella. Mahdollisen lisälausuntoajan tarve arvioidaan tällöin riippuen vuoden 2026 rahoitukseen tulevien muutosten suuruudesta.

Esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle huhtikuussa 2025 ja lakimuutosten tulla voimaan 1.1.2026.
Valtiovarainministeriö järjestää hyvinvointialueille infotilaisuuden esityksen sisällöstä Teams-kokouksena 31.1.2025 klo 12-13. Infotilaisuuden Teams-linkki löytyy VM:n tapahtumakalenterista.

Lisätietoja:
Hallitusneuvos Eeva Mäenpää, puh. 02955 30266, eeva.maenpaa(at)gov.fi, 
Finanssiasiantuntija Roosa Valkama, puh. 02955 30560, roosa.valkama(at)gov.fi, 
Johtava erityisasiantuntija Antti Väisänen, puh. 02955 30466, antti.vaisanen(at)gov.fi, 

Aiemmat tiedotteet:

Hallintopolitiikka Hyvinvointialueet Talouspolitiikka