Turo Mattila: EU-maiden yhteistyö täydentää kansallisia toimia hybridiuhkien torjunnassa
Suomen puheenjohtajakauden päätavoitteita on ollut parantaa EU:n kykyä torjua hybridivaikuttamista sekä lisätä yhteiskuntiemme kestokykyä muuttuvia turvallisuusuhkia vastaan.
Hybridivaikuttaminen tarkoittaa useiden ei-tavanomaisten keinojen koordinoitua käyttöä vaikuttamisen kohteen toiminta- ja päätöksentekokyvyn heikentämiseksi. Kansallinen turvallisuus kuuluu EU:ssa jäsenmaiden toimivaltaan, mutta viime vuosien kokemukset esimerkiksi informaatiovaikuttamisesta, kyberhyökkäyksistä ja vihamielisestä tiedustelutoiminnasta eri jäsenmaissa ovat lisänneet tarvetta tiiviimmälle yhteistyölle.
Turvallisuusympäristömme on 2010-luvun aikana muuttunut epävakaammaksi ja hybridikeinojen käyttäjät pyrkivät peittämään jälkensä yhä paremmin. Kasvava riippuvuutemme modernista viestintäteknologiasta ja tarve suojata yhteiskuntien elintärkeät toiminnot ovat myös tuoneet jäsenmaita yhteen: Uhat ovat jaettuja ja toteutuessaan niiden vaikutukset ulottuvat yli kansallisten rajojen – siksi tarvitaan yhteisiä keinoja niiden torjumiseksi.
Suomen puheenjohtajakausi konkretisoinut ja monipuolistanut yhteistyötä
Puheenjohtajakauden alkuvaiheessa perustettiin EU:n neuvostoon pysyvä työryhmä käsittelemään hybridiuhkien torjuntaa tuoden yhteen eri politiikkasektorien tarpeet ja asiantuntemus. Lisäksi järjestettiin skenaariopohjaiset keskustelut neljässä eri ministerikokoonpanossa jäsenmaiden toiminta- ja päätöksentekokyvyn testaamiseksi hybridivaikuttamista vastaan.
Suomen kaudella tehty työ sai päätepisteensä joulukuun yleisten asioiden neuvostossa. Jäsenmaiden ministerit hyväksyivät neuvoston päätelmätLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä, jotka asettavat seuraavat päämäärät yhteistyölle.
Päätelmät korostavat kokonaisturvallisuuden mallin mukaista toimintatapaa: Hybridivaikuttamisen torjuminen ja sille altistavien haavoittuvuuksien korjaaminen edellyttävät tiivistä yhteistyötä eri viranomaisten välillä. Samalla tulee huomioida yksityisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan merkitys.
Päätelmät asettavat uusia tehtäviä esimerkiksi kriittisen infrastruktuurin paremmaksi suojaamiseksi, huomioiden muun muassa finanssisektorin turvallisuuden sekä tarpeen saattaa EU:n kriittisen infrastruktuurin lainsäädäntö ajan tasalle. EU-tason tiedusteluanalyysi- ja tilannekuvayhteistyötä vahvistetaan, jotta hybridivaikuttamine tunnistetaan nopeammin.
Päätelmät asettavat myös EU-instituutioille tehtäviä tietojärjestelmien ja päätöksentekomekanismien paremmaksi suojaamiseksi. Unioni ei voi olla uskottava ulko- ja turvallisuuspoliittinen toimija, mikäli se on helppo kohde esimerkiksi vakoilulle. Toiminnan keskiössä on aina kansalaisten perusoikeuksien ja -vapauksien turvaaminen.
Demokraattiset instituutiot ja kansalaisten luottamus yhteiskunnan paras turva
Hybridiuhkien torjunta ei rajoitu kykyyn tunnistaa ja estää vihamielistä vaikuttamista, vaan se edellyttää toimivia demokraattisia instituutioita ja kansalaisten luottamusta niihin. Yhteiskunnan paras turva on, että se koetaan laajasti puolustamisen arvoiseksi. Tällöin ulkopuolisille vaikuttamisyrityksille on mahdollisimman vähän tilaisuuksia.
Kansalaiset odottavat EU:lta suurempaa roolia turvallisuuden rakentamisessa. EU:ssa tehtävä yhteistyö ei korvaa kansallisia toimia, mutta se voi tukea ja täydentää niitä. Tästä syystä olemme pyrkineet puheenjohtajakauden aikana juurruttamaan unioniin toimintatapaa, joka huomioi turvallisuuden rakentamisen olevan monisyinen ja jatkuvaa työtä vaativa kokonaisuus.
Onnistuminen kansalaistemme turvallisuuden vahvistamisessa on testi unionin uskottavuudelle myös rajojemme ulkopuolella.