Sosiaalihuollon lainsäädäntö uudistuu – tavoitteena sujuvammat palvelut ja parempi arki

Sosiaalihuollon lainsäädäntöä uudistetaan parhaillaan laajasti.  Meneillään on sekä sosiaalihuoltolain, lastensuojelulain että ammattihenkilölain uudistukset.  

Tammikuun lopussa raporttinsa jättäneet sosiaalihuollon palvelu-uudistusta valmistelleet työryhmät määrittelivät kokonaisuudelle keskeiset suuntaviivat: sujuvammat asiakasprosessit, joustavammin toimiva sosiaalihuolto sekä aidosti asiakkaiden tarpeisiin vastaavat palvelut.  

Hallitus on asettanut uudistukselle kunnianhimoisen säästötavoitteen, mikä korostaa tarvetta purkaa päällekkäistä työtä sekä löytää kestäviä ja vaikuttavia tapoja toteuttaa sosiaalihuoltoa. 

Työryhmien esitykset ovat pohja jatkovalmistelulle, ja nyt käynnistyneessä virkavalmistelussa varmistamme, että ehdotukset voidaan panna toimeen hyvinvointialueilla ja että ne sopivat yhteen oikeusturvaa ja yhdenvertaisuutta koskevien vaatimusten kanssa. Siksi osa muutoksista valmistellaan ripeästi, osa taas edellyttää vaiheittaista jatkovalmistelua myös seuraavilla hallituskausilla. 

Uudistuksen keskeisenä tavoitteena on tunnistaa sosiaalityö ja sosiaaliohjaus sosiaalihuollon ydintoiminnoiksi ja kirkastaa niiden roolia sosiaalihuollon kivijalkana.  

Sosiaalityötä ja sosiaaliohjausta ei enää jatkossa määriteltäisi erillisiksi palveluiksi, vaan asiakastyön perustaksi ja ensisijaiseksi tavaksi vastata tuen tarpeisiin. Tavoitteena on vahvistaa nykyistä sujuvampaa yhteistyötä eri ammattihenkilöiden välillä sekä asiakkaan arkea tukevaa työskentelyä ja kohdentaa sosiaalialan ammattilaisten osaamista aikaisempaa tarkoituksenmukaisemmin. 

Sosiaalihuoltolakiin määritellään sosiaalityöntekijän erityiset tehtävät. Sääntelyn tarkoituksena on kohdentaa sosiaalityöntekijän ammatillinen osaaminen niihin asiakastilanteisiin, joissa sitä eniten tarvitaan. 

Erityistä tukea tarvitsevan asiakkaan asemaa täsmennetään. Ymmärrettävämpi määritelmä ja yhteen koottu sääntely auttavat varmistamaan, että haavoittuvassa asemassa olevan henkilön tilanne tunnistetaan ajoissa ja että hän saa tukea oikeaan aikaan.  

Asiakkaan ei pidä joutua selvittämään, mistä ovi sosiaalihuoltoon aukeaa ja kuinka sisään pääsee. Yhteyden saaminen sosiaalihuoltoon turvataan entistä selkeämmin, ja jokaisella on oikeus henkilökohtaiseen keskusteluun sosiaalihuollon ammattihenkilön kanssa seitsemän arkipäivän sisällä asiaa koskevan yhteydenoton tai ilmoituksen jälkeen. 

Erillisestä palvelutarpeen arvioinnista luovutaan, ja jatkossa arviointi tehdään tarkoituksenmukaisessa laajuudessa osana työskentelyä asiakkaan kanssa.  Omatyöntekijä nimetään ja asiakassuunnitelma laaditaan silloin, kun siitä on asiakkaalle todellista hyötyä – erityistä tukea tarvitseville asiakkaille kuitenkin aina. 

Sosiaalihuollon asiakastietojen kirjaamista yhdenmukaistetaan ja siirretään keskitetysti asiakastietolakiin. Samalla vähennetään päällekkäistä kirjaamista ja vapautetaan aikaa työskentelyyn asiakkaiden kanssa. 

Uudistuksessa luodaan uusi lapsiperhepalvelu, jonka avulla voidaan vastata sekä lyhytaikaisiin kriisitilanteisiin että pitkäkestoiseen tuen tarpeeseen yhden palvelun kautta. Palvelu kokoaa yhteen nykyisen perhetyön, kasvatus- ja perheneuvonnan sekä lastensuojelulain mukaisen tehostetun perhetyön ja kotiin vietävän tai ryhmämuotoisen perhekuntoutuksen muodot.  

Lastensuojelulain ja sosiaalihuoltolain rajapintaa pyritään selkeyttämään, mutta työryhmän ehdottamia laajoja muutoksia ei kuitenkaan ole mahdollista edistää kokonaisuudessaan tällä hallituskaudella.  

Lastenvalvojan tehtävät määritellään lakiin nykyistä täsmällisemmin. Ensisijaista on lapsen etu ja 
palvelujen yhdenvertaisuus, lapsilähtöisyys ja helppo saavutettavuus kaikkialla Suomessa. 

Kuntouttava työtoiminta ja sosiaalinen kuntoutus korvattaisiin uudella palvelulla, jonka tehtävä olisi vahvistaa työikäisten toimintakykyä ja osallisuutta.  

Palvelu ei perustuisi työttömyyden kestoon, vaan yksilölliseen tarpeeseen. Palvelu olisi joustavasti yhdistettävissä myös muihin palveluihin. Uudistus osaltaan selkeyttäisi sosiaalihuollon ja työviranomaisen tehtäviä ja rooleja yhteisen asiakkaan tukemisessa. 

Muutoksia on siis tulossa, mutta ne ovat välttämättömiä, jotta sosiaalihuollon kriittisen tärkeä perustehtävä voidaan turvata myös jatkossa.  

Uudistamisen tarve jatkuu myös tulevilla hallituskausilla. Sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen roolia vahvistamalla saamme kuitenkin hyvän pohjan tulevaisuuden kehittämistyölle. 

Eveliina Pöyhönen 
Kirjoittaja on palvelujärjestelmäyksikön johtaja sosiaali- ja terveysministeriössä