Hyppää sisältöön

Digitalisaatio tuo joustoa ja turvaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuutta

sosiaali- ja terveysministeriö
Julkaisuajankohta 12.10.2023 8.40
Kolumni
Kuvassa ovat kolumnin kirjoittajat Minna Saario ja Riikka Vuokko.

Mikä sosiaali- ja terveydenhuollon digitaalisissa palveluissa on hyvää? Mitä pitäisi täydentää tai korjata? Millaisia digitaalisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja haluaisit käyttöösi tulevaisuudessa?

Sosiaali- ja terveysministeriö kysyi kansalaisilta näkemyksiä sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaation ja tiedonhallinnan strategian valmistelun tueksi. Ideana oli saada palautetta ja kehittämisideoita palvelujen tulevien käyttäjien näkökulmasta. 

Tavoitteena on, että tulevaisuuden digitaaliset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sopisivat aiempaa paremmin kaikille, niitä käytettäisiin nykyistä laajemmin ja että ne olisivat mahdollisimman helppokäyttöisiä. Kyselyn tavoitteena oli samalla saada esiin myös niiden ihmisten mielipiteet, jotka eivät pysty tai halua nyt tai tulevaisuudessakaan käyttää digitaalisia palveluja.

Kyselyn perusteella jo käytössä oleviin sosiaali- ja terveydenhuollon digitaalisiin palveluihin suhtaudutaan pääosin myönteisesti. Tällaisten palvelujen nähdään lisäävän joustavuutta yksittäisen henkilön omassa asioinnissa. Niiden ansiosta ammattihenkilöille voisi jäädä aiempaa enemmän aikaa tavata läsnäasiointia tarvitsevat asiakkaat esimerkiksi vastaanotolla. 

Digitaalisten palvelujen voidaankin sanoa olevan lähipalveluja, jotka ovat helposti saavutettavissa esimerkiksi kotoa. Nykyisistä ratkaisuista käyttäjät kehuvat erityisesti sähköisen lääkemääräyksen toteutusta ja siihen liittyviä OmaKanta-palveluja sekä sähköistä ajanvarausta. Toisaalta käyttäjiä hämmentää digitaalisten palvelujen suuri määrä. 

Saimme paljon parannusehdotuksia nykyisiin ratkaisuihin. Käyttäjien mielestä palvelujen löydettävyyteen pitäisi satsata, sillä oikean sovelluksen tai käyttöliittymän löytäminen saattaa olla vaikeaa. Samoin digitaalisten ratkaisujen helppokäyttöisyyttä, ymmärrettävyyttä ja selkokielisyyttä pitäisi entisestään kehittää. Tähän liittyy myös tarve parantaa digitaalisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kielivalikoimaa, jotta palvelut olisivat yhtä saavutettavia myös esimerkiksi ruotsiksi tai saameksi. Niin ikään digitaalisista palveluista olisi oltava riittävästi tietoa, jotta käyttäjä voisi luottaa näihin ratkaisuihin ja niihin sisältyvään tiedon käsittelyyn sekä joissakin tapauksissa mukaan liittyvän ammattihenkilön asiantuntemukseen. 

Palvelujen kirjavuuden sijaan olisi vahvistettava eri ratkaisujen yhteiskäyttöisyyttä ja yhteentoimivuutta. Yhteiskäyttöisyys tarkoittaa tässä esimerkiksi ”yhden luukun palveluja”. Toisin sanoen yksittäinen henkilö haluaa varmuutta siitä, että hän saa tarvitsemansa palvelut yhdenvertaisesti ja riippumatta siitä, millä välineellä hän on yhteydessä palvelujärjestelmään. Yhteentoimivuus taas varmistaa, että jo kertaalleen kerätty ja tallennettu tieto olisi kaikkien palveluun osallistuvien tahojen saatavissa. Tiedon pitäisi myös siirtyä tarvittaessa palveluntuottajalta toiselle tai asiakkaan ja palveluntuottajan välillä. 

Tulevilta digipalveluilta halutaan joustavuutta

Kyselyn vastaajien näkemyksissä korostuu erityisesti mahdollisuus vapauttaa ammattihenkilöiden työaikaa asiakkaiden kohtaamiseen ja konkreettisiin palvelutehtäviin hallinnollisten tehtävien sijaan. Tulevaisuuden kehityksessä vastaajat painottavat digitaalisten lähipalvelujen roolia, kun yhä enemmän arvostetaan ajasta ja paikasta riippumattomia, joustavia ja itselle personoitavia palvelukokemuksia. Tulevaisuudessa tietoa ja osaamista halutaan hyödyntää entistä paremmin. Lisäksi tulevaisuuden digitaaliset palvelut voisivat parantaa henkilön omaa kokemusta terveydestään ja hyvinvoinnistaan.

Lähivuosina edistetään Petteri Orpon hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti digitaalisen asioinnin ensisijaisuutta myös sosiaali- ja terveyspalveluissa. 

Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaation ja tiedonhallinnan strategia tavoittelee ennakoivia ja vaikuttavia digitaalisia palveluja, jotka toimivat palvelujen kivijalkana. Sen tavoitteena on myös tietojen sujuva saatavuus ja liikkuminen niin ammattihenkilön, asiakkaan, johtajien, päätöksentekijöiden kuin tutkijoiden käyttöön. Samalla on tarkoitus parantaa yksittäisten henkilöiden mahdollisuuksia ylläpitää omatoimisesti omaa hyvinvointiaan, toimintakykyään ja terveyttään. 

Tavoite on lisätä yksittäisen henkilön mahdollisuuksia mm. omahoitoon sekä hänen käytössään olevien ratkaisujen personointiin. Lisäksi vahvistetaan henkilön vaikuttamismahdollisuuksia ja valinnanvapautta omissa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tätä kaikkea tarkoitetaan, kun puhumme entistä vahvemmasta digi-osallisuudesta. 

Minna Saario, johtaja, sosiaali- ja terveysministeriö
Riikka Vuokko, erityisasiantuntija, sosiaali- ja terveysministeriö