eArkisto ja eResepti parantavat potilastiedon käytettävyyttä hoidossa

Terveydenhuollon organisaatioilla on käytössään erilaisia potilastietojärjestelmiä, jotka eivät kommunikoi keskenään ilman yhteensovittamista. Suomeen rakennettava kansallinen eArkisto sekä eResepti-järjestelmä sujuvoittavat potilaiden hoitoa ja mahdollistavat potilastietojen monipuolisen hyödyntämisen erilaisista potilastietojärjestelmistä huolimatta.

Potilastieto lähetetään standardimuodossa eArkistoon, josta potilasta hoitava terveydenhuollon ammattilainen voi hakea omalla järjestelmällään tietoja potilaan suostumuksella. eArkiston tekninen testaus on aloitettu tänä syksynä.

Sähköiset lääkemääräykset eli eReseptit kertyvät kansalliseen Reseptikeskukseen, josta apteekki hakee lääkemääräystiedot ja jonne se vie toimitustiedot, kun potilas hakee lääkettä. Reseptikeskukseen kertyy tieto potilaan kokonaislääkityksestä, mikä lisää huomattavasti lääketurvallisuutta. eResepti on tällä hetkellä yhteistestausvaiheessa ja ensimmäiset käyttöönotot tapahtuvat vuoden 2010 alkupuolella.

Nyt yhtenäistetään terveydenhuollon tietosisältöjä ja tiedonsiirtoja, sillä kunnallisten terveydenhuollon organisaatioiden potilastietojärjestelmät eivät kommunikoi keskenään ilman yhteensovittamista. Kunnat ovat hankkineet järjestelmät itsenäisesti vuosikymmenien kuluessa. Lisäksi terveydenhuollossa on käytössä hyvin erilaisia tietosisältöjä tekstimuotoisesta sairauskertomuksesta kuviin ja erilaisiin sähkökäyriin.

Tietosisällöt standardoidaan, jotta yhdestä potilastietojärjestelmästä eArkistoon laitettu tieto saadaan toisella potilastietojärjestelmällä täsmälleen samanlaisena ulos. Standardimuodossa olevaa tietoa tarvitaan esimerkiksi diagnooseista, lääkityksestä ja eri sairauksiin liittyvistä riskitiedoista, jotta järjestelmä voi esimerkiksi antaa varoituksia lääkkeiden haitallisista yhteisvaikutuksista tai sopimattomuudesta tietyn sairauden yhteydessä. Tiedonsiirtostandardeja tarvitaan tietojen siirtämisessä eri järjestelmien ja rekisterinpitäjien, kuten erikoissairaanhoidon, yksityissektorin, työterveyshuollon ja perusterveydenhuollon palvelunantajien välillä.

Tietosisältöjen standardointi on osoittautunut erittäin suureksi työksi. Viime hallituskaudella eArkistosta annetun lain neljän vuoden siirtymäaika eArkiston kehittämiseksi ja sen levittämiseksi terveydenhuoltoon on liian tiukka. Tietosisältöjen vienti eArkistoon on myös vaiheistettava. Lainsäädäntöä tarkennetaan saatujen kokemusten perusteella tietosisältöjen vaiheistuksen, suostumuksen hallinnan ja siirtymäajan suhteen. Ensimmäinen vaihe kattaa jatkuvan sairauskertomuksen, hoitotyön yhteenvedon, laboratoriotulokset, radiologian pyynnöt ja lausunnot, lähetteet ja palautteet sekä riskitiedot ja lääkelistan.

Tämän syksyn aikana muodostuneista sikainfluenssarokotusjonoista on syytetty myös toimimattomia terveydenhuollon tietojärjestelmiä. Rokotuksista vastaavilla terveyskeskuksilla on ollut omissa järjestelmissään tiedot niistä riskipotilaista, joita he ovat hoitaneet. Terveyskeskuksissa diagnoosien kirjaaminen ei kuitenkaan ole kattavaa, joten tiedot eivät aina ole tietojärjestelmällä poimittavissa. Kansallisen eArkiston myötä otetaan käyttöön yhtenäinen riskitietojen kirjaustapa, mikä helpottaa tätä ongelmaa.

Erikoissairaanhoidossa tai työterveydenhuollossa hoidettujen riskipotilaiden tiedot eivät ole terveyskeskusten käytössä ilman potilaan suostumusta, vaikka tiedot teknisesti olisivatkin saatavilla esimerkiksi aluejärjestelmän ja tulevaisuudessa eArkiston kautta. Pelkästään tietotekniset ratkaisut ongelman hoitamiseksi eivät siis riitä, kyse on myös toimintamalleista ja resurssoinnista.

Suomen hyvä tilanne terveydenhuollon sähköisessä tiedonhallinnassa on huomattu kansainvälisesti. Syyskuussa ilmestyneen ITIFin (The Information Technology & Innovation Foundation) maailmanlaajuisen terveydenhuollon IT-kehitystä analysoineen raportin mukaan Suomi on maailman johtava maa Tanskan ja Ruotsin ohella terveydenhuollon sähköisessä tiedonhallinnassa, erityisesti sähköisen tiedonhallinnan kattavuuden ja kansallisen ohjauksen osalta. Raportissa on pidetty menestyksen salaisuutena Suomen lainsäädäntöä, valitsemiamme standardeja sekä eri toimijoiden työryhmä- ja sidosryhmätyöskentelyä.

The Information Technology & Innovation Foundation -raportti (pdf)

Kehittämispäällikkö Anne Kallio, puh. 09 160 73139