Hallituksen vastaus välikysymykseen arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta

sosiaali- ja terveysministeriö
Julkaisuajankohta 25.2.2025 14.06
Välikysymysvastaus

Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso vastasi eduskunnassa 25.2.2025 välikysymykseen arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta.

Arvoisa puhemies,

Hallitus haluaa varmistaa jokaisen suomalaisen hyvän hoidon ja huolenpidon sekä nykyisille että tuleville sukupolville. Kun väestö ikääntyy ja palvelutarve kasvaa, on tärkeää, että yhteiset rahamme käytetään tehokkaasti. Jotta hyvinvointiyhteiskunnan palvelut voidaan turvata, hyvinvointialueiden toiminta ja talous on vakautettava.

Hallitus on tehnyt päämäärätietoisesti työtä, jotta alueiden tarvitsema kasvava rahoitus pystytään turvaamaan – nyt ja tulevina vuosina. Raha ei kuitenkaan tule riittämään, jos alueet eivät kykene uudistamaan palveluita ja löytämään uusia tekemisen tapoja. Sote-uudistuksessa on koko ajan ollut kyse siitä, että luodaan leveämmät hartiat uudistumiselle. Hallitus turvaa palveluja helpottamalla osaajapulaa ja parantamalla hyvinvointialueiden edellytyksiä tuottaa lakisääteiset palvelut käytettävissä olevilla henkilöstöresursseilla. 

Hallitus on vastannut väestön ikääntymisestä seuraaviin haasteisiin useilla eri toimilla. Ikääntyneiden palvelut olivat vuoden 2024 lopulla erityisteemana valtion ja hyvinvointialueiden välisissä lakisääteisissä neuvotteluissa. Ikääntyneiden palveluita kehitetään siten, että palvelutarpeiden syntymistä sekä tarvetta siirtyä raskaampiin palveluihin ehkäistään. Samalla ennaltaehkäisevän työn ja liikunnan merkitys huomioidaan. Toimintakyvyn tukemiseen panostetaan niin kunnissa kuin hyvinvointialueillakin. Hallituksen ohjelmassa on varattu ikäihmisten toimintakyvyn, kotona pärjäämisen ja omaishoitajien tukemiseen vuosille 2024–2027 yhteensä 27 milj. euroa.

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA:n uusi Ikävoimaa-avustusohjelma keskittyy haavoittuvassa asemassa olevien ikääntyneiden psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja edistämiseen. Avustusohjelman toteutukseen vuosille 2025–2027 myönnettiin yhteensä noin 6,6 milj. euroa.  

Hallitus valmistelee parhaillaan kokonaisuutta, jossa tuetaan hyvinvointialueita, kuntia, seurakuntia ja järjestötoimijoita kehittämään ja ottamaan käyttöön yhteistyössä hyviä käytäntöjä iäkkäiden henkilöiden itsenäisen kotona asumisen mahdollistamiseksi ja palvelujen saatavuuden parantamiseksi. Tavoitteena on myös vahvistaa iäkkäiden osallisuutta yhteiskuntaan ja itsemääräämisoikeuden toteutumista. 

Palvelujen kattavuutta lisätään myös teknologiaa hyödyntäen. Muun muassa Suomen kestävän kasvun ohjelman rahoituksella toteutetut kehittämishankkeet luovat uusia ratkaisuja, joilla palveluja voidaan tuottaa nykyistä kattavammin ja kustannustehokkaasti myös harvaan asutuille alueille. 

Hyvinvointialueita ohjataan varmistamaan, että iäkkäiden kotiin tuotavia palveluja, kuten kotihoitoa ja tukipalveluja, on riittävästi saatavilla ja niitä tarjotaan oikea-aikaisesti ja tarpeita vastaavasti. Näiden palvelujen ja ympärivuorokautisen palveluasumisen väliin sijoittuvia palveluja tulee olla riittävästi saatavilla niille asiakkaille, jotka eivät enää voi asua omassa kodissaan. Ympärivuorokautinen palveluasuminen kohdennetaan niille, joiden terveydentila ja toimintakyky edellyttävät henkilökunnan jatkuvaa läsnäoloa. Palvelujen oikealla porrastuksella huolehditaan riittävistä palveluista kaikille niitä tarvitseville.  

Tämän lisäksi palliatiivisen hoidon ja saattohoidon saatavuus ja laatu ovat parantuneet kaikilla alueilla valtionavustuksilla toteutettujen kehittämishankkeiden ansiosta. Tavoitteena on varmistaa oikea-aikainen ja yhdenvertainen hoito, hoiva ja huolenpito kaikille elämän loppuvaiheessa. Palliatiivisia keskuksia on perustettu lisää, kotisairaaloiden määrä on kasvanut ja saattohoidon osaaminen parantunut. Lisäksi hankkeissa on kehitetty digitaalisia palveluita. Oikeus saattohoitoon, joka turvaa hyvän elämän loppuvaiheen, tullaan selkeyttämään säädöksiin.

Palveluvalikoimaa ohjaavia periaatteita valmistellaan varmistamaan palvelujärjestelmän kestävyys. Käytettävissä olevat taloudelliset ja henkilöstöresurssit kohdennetaan koko väestön näkökulmasta parhaan mahdollisen terveyshyödyn ja hyvinvoinnin tuottamiseksi. 

Arvoisa puhemies,

Yhteiskunnan taloudellisen kestävyyden turvaamiseksi jokaisen alueen on tehtävä kaikki voitavansa alijäämänsä sopeuttamiseksi. Hallitus ei valmistele muutoksia sääntelyyn alijäämän kattamisvelvollisuudesta. Perustuslaissa taatut riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut turvataan kuitenkin jokaiselle suomalaiselle kaikissa tilanteissa. 

Lainsäädännön muuttamisen sijaan on edettävä aluekohtaisesti. Voimassa oleva laki sisältää mekanismit myös siihen tilanteeseen, että alue ei saa alijäämiään katettua määräajassa.  Tällöin talouden tunnuslukujen perusteella tulee harkittavaksi mahdollisen arviointimenettelyn käynnistäminen. Menettelyssä selvitetään, onko alueella tehty kaikki tarvittavat toimet talouden tervehdyttämiseksi ja asukkaiden tarvitsemien palvelujen järjestämisen turvaamiseksi.

Henkilöstöresurssien riittävyys väestön ikääntyessä on keskeinen tekijä palvelujen saatavuuden varmistamisessa. Hyvän työn ohjelma vahvistaa alan veto- ja pitovoimaa kehittämällä työnjakoa, joustavuutta ja henkilöstön osallistavaa johtamista hyvinvointialueilla. Lisäksi edistetään ammattilaisten urapolkuja ja koulutusmahdollisuuksia sekä tuetaan työyksiköitä, joissa on erityisiä haasteita henkilöstön pysyvyydessä.  

Arvoisa puhemies,

Omaisten rooli iäkkäiden läheistensä avun antajana on merkittävä. Hallitus haluaa vahvistaa iäkkäitä omaisiaan hoitavien tukea. Viime vuoden alussa käynnistettiin hyvinvointialueiden vuorovaikutusohjaus, tavoitteena omaishoitajien jaksamisen tukeminen sekä yhtenäisemmät omaishoidon tuen myöntämisperusteet ja muut käytänteet. Tänä vuonna käynnistyy kuusi valtionavustuksilla rahoitettua omaishoitajien hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistävää hanketta.  

Vuoden 2025 alusta toteutetuilla asiakasmaksujen korotuksilla on osaltaan vahvistettu julkisen talouden kestävyyttä. Maksukorotusten tutkittuun tietoon perustuvalla harkitulla kohdentamisella pyrittiin lieventämään vaikutuksia pienituloisiin, ja varmistamaan jatkossakin mahdollisimman kohtuulliset maksut kaikissa terveyspalveluissa. Hyvinvointialue voi päättää periä laissa säädettyjä enimmäismääriä pienempiä maksuja. Asiakasmaksulainsäädännössä on useita asiakkaan asemaa turvaavia suojakeinoja, joiden käyttöön hyvinvointialueita on ohjattu. Maksukorotusten vaikutuksia tullaan seuraamaan ja arvioimaan.

Hallitus käynnistää yli 65-vuotiaiden valinnaisvapauskokeilun, jossa 65 vuotta täyttäneet pääsisivät yksityiselle yleislääkärille julkisen terveydenhuollon asiakasmaksun suuruisella omavastuulla, mikä on noin 28 euroa. Kokeilun piiriin pääsee noin 1,5 miljoonaa suomalaista.  

Näillä kuvatuilla toimilla on kaikilla yhteinen maali: taata suomalaiselle ikääntyvälle väestölle laadukas ja oikea-aikainen hoito ja palvelut. 

Arvoisa puhemies,

Nykypäivän työelämässä omaa osaamista on kyettävä kehittämään myös työn ohessa. Kehysriihessä 2024 hallitus päätti kohdentaa työelämässä olevien täydennyskoulutukseen 10 milj. euroa vuosittain vastaamaan erityisesti erityisopettajien ja sairaanhoitajien koulutustarpeisiin. 

Rahoitus on vuoden 2025 osalta kohdennettu Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen vastuulla olevan työn ohessa opiskelun pilotointi- ja kehittämishankkeen rahoittamiseen. Hankkeessa kehitetään joustavampia ura- ja koulutuspolkuja sosiaali- ja terveysalan ja kasvatusalan tutkintokoulutuksissa. Tavoitteena on kehittää malli, jossa jo työssä olevat henkilöt voisivat yhdistää oman osaamisen kehittämisen ja työnteon nykyistä ketterämmin. Pilotissa on jo ollut ensimmäinen rahoitushaku.

Henkilöstön riittävyyden turvaamiseksi on tärkeää, että sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilla, jotka haluavat eläkkeelle siirtymisen jälkeen jatkaa työskentelyä, on siihen mahdollisuus. Jo tällä hetkellä vanhuuseläkkeellä työskentelevän työansioista kertyy uutta eläkettä 1,5 % vuosiansioista ylimpään syntymävuoden perusteella määräytyvään eläkeikään saakka. Eläkkeellä olevat sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät ovat asiasta tietoisia ja käyttävät tätä mahdollisuutta. Hyvän työn ohjelmassa laaditaan asiantuntijaselvitys tarvittavista toimenpiteistä muille aloille siirtyneiden ja eläkeläisten houkuttelemiseksi takaisin sote-alalle. 

Lisäksi hallitus on kaksinkertaistanut työtulovähennyksen enimmäismäärän korotuksen 65 vuotta täyttäneillä 600 eurosta 1 200 euroon.  Muutos on tuntuvasti parantanut kannustimia eläkkeensaajien työnteolle. Muutoksen myötä yli 65-vuotiaiden tekemästä työstä jää eläkeläiselle merkittävästi enemmän käteen.