Istanbulin sopimus velvoittaa toimimaan naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi ja sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi
Elämme epävarmoja aikoja maailmaa ravistelevien kriisien keskellä. Jo muutaman vuoden olemme pakon edessä etsineet uusia toimintatapoja terveyttä uhkaavan globaalin koronapandemian keskellä. Usein kriisitilanteissa, erityisesti aseellisissa konflikteissa, on ollut nähtävissä, että naisiin kohdistuva väkivalta ja seksuaalinen väkivalta lisääntyvät. Pandemian aikana kasvua on meillä Suomessa tapahtunut ainakin yhteydenotoissa auttaviin puhelimiin ja chat-palveluihin. Tarkempia tietoja pandemian ja koronarajoitusten vaikutuksista naisiin kohdistuvaan ja lähisuhdeväkivaltaan tarvitaan jatkossa tilanteen arvioimiseksi.
Meitä on kohdannut myös uusi kriisi. Kriisi, jonka mielettömyyttä seurataan järkyttyneinä ympäri maailman. Kaikesta huolimatta – ja erityisesti sen johdosta, tänään on hyvä päivä muistuttaa kansainvälisen naistenpäivän perimmäisestä tarkoituksesta, naisten ja tyttöjen oikeuksien ja koskemattomuuden turvaamisesta.
Naisiin kohdistuva väkivalta on yleinen ongelma EU-maissa ja Suomessa. Pandemia on vaikuttanut tilanteeseen muun muassa siksi, että se on eristänyt perheitä omiin koteihinsa ja mutkistanut pääsyä erilaisiin tukipalveluihin sekä lisännyt erityisesti naisten hoivataakkaa. Näin on tapahtunut Suomessa ja myös kansainvälisesti. Myös Euroopan Unionissa on tunnistettu se, että naisiin kohdistuvan väkivalta on merkittävä ja laajasti vaikuttava ongelma jäsenmaissa. Komissio on tänään julkistanut lainsäädäntöaloitteen naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi.
Naisiin kohdistuva väkivalta on globaali ihmisoikeuskysymys, jonka torjumiseen on sitouduttu monilla kansainvälisillä ihmisoikeussopimuksilla. Suomi on sitoutunut muun muassa ns. Istanbulin sopimuksena tunnetun Euroopan neuvoston yleissopimuksen toimeenpanoon. Sopimus tuli voimaan Suomessa vuonna 2015.
Sopimus velvoittaa sen ratifioineita maita toimimaan pitkäjänteisesti ja koordinoidusti naisiin kohdistuvan väkivallan ja sukupuolistuneen väkivallan vähentämiseksi. Sopimus velvoittaa Suomea toimimaan myös sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi yhteiskunnan eri sektoreilla. Naisiin kohdistuva väkivalta on sopimuksessa määritelty naisiin kohdistuvaksi rakenteelliseksi syrjinnäksi.
Sopimuksen voimaantulo on vauhdittanut Suomessa työtä naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemiseksi ja tuonut ilmiön aiempaa laajemmin yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Olemme edistyneet esimerkiksi turvakotipaikkojen lisäämisessä viime vuosien aikana. Turvakotiverkosto on laajentunut vuoden 2015 jälkeen 19 turvakodista 29 turvakotiin. Turvakotien maantieteellinen kattavuus on parantunut ja perhepaikkojen määrä kasvanut merkittävästi. Lisäksi viime vuosien aikana on perustettu jo 14 seksuaalirikosten uhreille tarkoitettua SERI-tukikeskusta.
Tänään, kansainvälisenä naistenpäivänä, julkaistiin Suomen Istanbulin sopimuksen uusi, järjestyksessä toinen, toimeenpanosuunnitelma vuosille 2022–2025. Toimeenpanosuunnitelma sisältää monia toimenpiteitä, joilla pyritään vastaamaan Istanbulin sopimuksen velvoitteisiin ja Euroopan neuvoston asiantuntijaryhmän GREVIOn Suomelle antamiin suosituksiin.
Suunnitelmassa on huomioitu myös sote-uudistus, jolla on tärkeä vaikutus siihen, millaisia rakenteita ja palveluita tulevaisuudessa tarjotaan naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan uhreille ja muille osapuolille. Sote-uudistuksessa voidaan myös huomioida yhdenvertaisuus palveluiden saatavuudessa ja saavutettavuudessa.
Näinä epävakaina aikoina on hyvä muistaa, että tasa-arvo on meidän kaikkien yhteinen etu. Jos arvostamme ja kunnioitamme toinen toisiamme, olemme vahvempia myös kriisien ja ulkoisten uhkien edessä. Näillä sanoilla toivotamme kaikille hyvää naisten päivää!
Aki Lindén
perhe- ja peruspalveluministeri
Thomas Blomqvist
pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri