Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt
Media

Koronarajoitusten vaikutukset lapsiin ovat nyt entistä ajankohtaisempia

Sosiaali- ja terveysministeriö
10.9.2021 16.11
Kolumni

Koronakriisillä on ollut huomattavat vaikutukset lasten ja nuorten hyvinvointiin ja oikeuksien toteutumiseen. Nämä vaikutukset eivät toki tule uutisena: ne ovat olleet nyt keväällä ja kesällä vilkkaan keskustelun kohteena. Lapsistrategian yhteydessä toimi vuonna 2020 koronatyöryhmä, joka toi kahdessa raportissaan esille näitä vaikutuksia ja teki ehdotuksia lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumisen turvaamiseksi. 

Lapsistrategian koronatyöryhmä korostaa, että lasten ja nuorten hyvinvointi on syytä nostaa erityiseen tarkasteluun, sillä lasten ja nuorten oikeudet ja erityinen asema jäävät poikkeusoloissa helposti sivurooliin. Ei riitä, että lapsia ja nuoria tarkastellaan vain osana koko väestöä, vaan lasten ja nuorten tarpeet on otettava erityisen huomion kohteeksi. 

Lapsia ja nuoria ei myöskään saa nähdä homogeenisena ryhmänä. Lasten ja nuorten erilaiset elämäntilanteet tulee nähdä ja ottaa huomioon myös koronakriisin hoidossa. Kriisin kielteiset vaikutukset kohdistuvat erityisesti niihin lapsiin, nuoriin ja perheisiin, jotka ovat olleet jo ennestään heikommassa asemassa. 

Päätökset yhteiskunnan toimintojen sulkemisesta ja rajoittamisesta – kuten etäopetukseen siirtyminen, harrastustoiminnan rajoitukset ja sosiaali- ja terveyspalveluiden ohentaminen – ovat vaikuttaneet merkittävällä tavalla lasten ja nuorten arkeen ja hyvinvointiin. Rajoitustoimet ovat aiheuttaneet palveluvajetta ja -velkaa, ja samalla koronakriisi on lisännyt palvelujen tarvetta. Mitä pidempään rajoitukset ovat voimassa ja mitä pidemmälle ne menevät, sitä suurempia niiden vaikutukset ovat lasten ja nuorten elämään. 

Rajoitusten vaikutukset on arvioitava suhteessa niiden hyötyyn

Koronakriisin hoidossa ja koronaa koskevista rajoitustoimista päätettäessä on tehtävä systemaattista lapsiin ja nuoriin kohdistuvien vaikutusten arviointia. Lapsen edun on oltava ensisijainen harkintaperuste kaikissa lapsia koskevissa toimissa jo YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 3 artiklan 1 kappaleen mukaisesti. Lapsivaikutusten arviointi auttaa meitä kaikkien lasten etujen tunnistamisessa ja selvittämisessä, ja siinä tulee tarkastella kokonaisvaltaisesti lasten ja nuorten oikeuksia, tarpeita ja tilanteita.

Tämä yhteys lapsivaikutusten arvioinnin ja lapsen edun välillä on nytkin ajankohtainen. Koronakriisin hallinnan toimintasuunnitelmaa on juuri uudistettu. Siinä painotetaan, että päätöksenteossa huomioidaan edelleen lapsen edun ensisijaisuuden periaate. Toimenpiteiden käytössä lasten asema ja lapsen edun ensijaisuuden periaate otetaan erityisesti huomioon siten, että tartuntojen estämiseksi tehtävät toimenpiteet vaikuttaisivat mahdollisimman vähän haitallisesti lapsiin. 

Lapsivaikutusten arviointiin on tarjolla myös muita apuja. Elokuussa julkaistiin osana lapsistrategian toimeenpanoa käsikirja lapsivaikutusten arvioinnista. Vaikka käsikirja on ensisijaisesti suunnattu lainvalmistelijoille, on sen sisältä suurelta osin hyödynnettävissä myös muussa valmistelussa, myös koronakriisin hoitoa koskevassa päätöksenteossa. 

Lapsivaikutusten arvioinneissa tarvitaan myös lasten ja nuorten näkemysten keräämistä ja heiltä saadun tiedon hyödyntämistä. Lapsille, nuorille ja perheille on tehty koronakriisin aikana useita kyselyitä, ja niiden tuottamaa tietoa pitää nyt hyödyntää päätöksenteon tukena. Samalla pitää muistaa, että koronakriisi on ollut vaikutuksiltaan laaja-alainen ja pitkäkestoinen. Monet kriisin vaikutuksista tulevat esiin pidemmän aikavälin kuluessa. Tietoa on edelleen kerättävä ja analysoitava sekä hyödynnettävä järjestelmällisesti päätöksenteossa.


Johanna Laisaari 
Kansallisen lapsistrategian pääsihteeri

 
Sivun alkuun