Minna Saario: Hankalat digipalvelut harmittavat – yhteistyötä ja vaikutusmahdollisuuksia pyritään parantamaan
Hyödytön tai toimimaton digipalvelu harmittaa, vie aikaa, turhauttaa ja aiheuttaa joskus vahinkoakin. ICT-teollisuus ja sen tarvitsema tiedonhallintaosaaminen on vielä nuori toimiala, mikä näkyy myös tuloksissa. Monet digipalvelut eivät toimi niin kuin ihmiset odottavat. Varsinkaan ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavissa sosiaali- ja terveyspalveluissa ei pitäisi olla huonosti toimivia tai hankalia digipalveluja.
Sosiaali- ja terveydenhuollon digipalveluja tarjoavat useat organisaatiot, kokonaisuuden ohjaus on sosiaali- ja terveysministeriöllä. Tästä syystä pyrimme parantamaan kansalaisten, sote-ammattilaisten ja -organisaatioiden vaikutusmahdollisuuksia siihen, miten sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallintaa ja digiratkaisuja koskevia asioita kehitetään ja ohjataan.
Olemme kysyneet eri osapuolien näkemyksiä ja toiveita eri foorumeilla ja menetelmillä. Yhden tiedonkeruun toteutimme kyselyllä, jonka teemoina olivat tiedonhallinnan tavoitetila ja kehityspolut, Kanta-palvelujen kehittäminen 2020, yhteistyön kehittäminen kansallisten ja alueellisten toimijoiden välillä sekä tieto ja tiedonhallinta vanhuspalveluissa.
Näkemykset vaihtelivat – toiveissa selkeämpi työnjako ja kansallisia linjauksia
Saimme vastauksia kysymyksiimme kunnilta, kuntayhtymiltä ja kuntien in-house -yhtiöiltä, kansalaisilta, yrityksiltä, yhdistyksiltä ja järjestöiltä sekä valtion virastoilta, laitoksilta, yhtiöiltä ja Kelalta, yhteensä 101. Kaikista ryhmistä emme saaneet kattavasti vastauksia, joten pitkälle meneviä johtopäätöksiä tai vertailuja ei kyselyn perusteella pysty tekemään.
Vastauksista kuitenkin ilmenee kuitenkin näkemysten jakautuminen, välillä varsin vahvastikin. Esimerkiksi sähköisiin asiakaspalveluihin osa halusi mahdollisimman vähän alueellisia tai paikallisia ratkaisuja, ja osa taas halusi laajat alueelliset, mutta tiiviisti valtakunnallisiin tietojärjestelmäpalveluihin integroidut ratkaisut.
Tiedolla johtamisen osalta useassa vastauksessa oli listattu monia tai jopa kaikki ratkaisut valtakunnallisesti toteutettaviksi. Yhteisistä valtakunnallisista toteutuksista eniten mainittiin toimintatavat ja määrittelyt, kuten yhteiset pelisäännöt ja tietojohtamisen malli. Lisäksi vastaajat mainitsivat termistöt ja raportoinnin reunaehdot, indikaattorit ja mittarit sekä standardoinnin.
Kyselyn kaikissa vastaajaryhmissä tärkeimmäksi kehittämiskohteeksi Kanta-palvelujen osalta nousi kansallinen ajantasainen lääkityslista. Vastauksia perusteltiin pääosin lääketurvallisuudella. Muita tärkeimmiksi nähtyjä olivat lääkkeiden annostustietojen rakenteistaminen sekä ajanvaraustietojen tallentaminen Kanta-palveluun.
Palautteet huomioidaan toiminnan suunnittelussa
Tiedonhallinnan ohjauksesta ja yhteistyöstä toimijoiden kanssa saimme runsaasti parannusehdotuksia. Sosiaali- ja terveysministeriöltä ja valtionhallinnolta laajemminkin toivotaan selkeämpiä kansallisia linjauksia, toteutuksia ja työnjakoa. Halutaan tiukempaa ohjausta, seurantaa ja valvontaa, mutta toisaalta myös pitäisi kuunnella alueellisia toimijoita ja tehdä ripeästi lainsäädännön korjauksia. Myös digipalvelujen loppukäyttäjien laajempaa osallistumista kehittämiseen toivotaan.
Vaikka tämä ei ollut äänestys ja vaikka tulokset eivät ole täysin edustavat, olemme hyvillämme vastauksista ja meille tehdyistä kehittämisehdotuksista. Tämä palaute on meillä koottuna yhteen ja pystymme suunnittelemaan omaa toimintaamme tavoitteellisemmin.
Huomioimme palautteen perustellessamme ohjausta koskevia ratkaisuja sekä yhteistyömme jatkokehittämisessä kansalaisten ja eri sidosryhmien kanssa – kiitos kaikille vastanneille.
Minna Saario
johtaja, digitalisaation ja tiedonhallinnan ryhmä
sosiaali- ja terveysministeriö