Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt
Media
Valikko

Kirsi Varhila: Korona, maskit ja julkinen keskustelu

Sosiaali- ja terveysministeriö 14.10.2020 8.18
Kolumni

Kuluvan vuoden maaliskuun 16. päivänä pääministeri Sanna Marin toteaa suorassa televisiolähetyksessä maamme olevan poikkeusoloissa ja ilmoittaa, että valmiuslaki otetaan käyttöön.

Jo tätä ennen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja sosiaali- ja terveysministeriön viestintäyksiköt ovat todenneet, että koronaviruksen levitessä yhteistyötä viestinnän osalta on tiivistettävä entisestään. STM ja THL suunnittelevat viestintää tiiviisti yhdessä. Tavoitteena on saada selkeät ja yhdenmukaiset viestit kansalaisille aivan uudenlaisessa tilanteessa: keskellä pelkoja aiheuttavaa pandemiaa ja valmiuslain säädösten alaisena. Päämääräksi otetaan selkeiden ydinviestien laatiminen ja niiden vahva jakaminen eri kanavien kautta. Käsi- ja yskimishygienia ja turvaetäisyyksien noudattaminen todettiin tutkimuksissa tärkeimmiksi keinoiksi viruksen leviämisen estämiseen ja niistä myös viestittiin vahvasti.

Maskien rooli viruksen torjunnassa

Aivan kriisin alkuvaiheessa myös kasvomaskien osuus todettiin: ne voivat täydentää viruksen torjumisen keinovalikoimaa. Maskien käytöstä onkin ohjeistettu STM:n hallinnonalalla ensimmäisen kerran jo 3.4.2020, kun Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes, Työterveyslaitos ja Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea antoivat ohjeistuksen turvalliseen kasvomaskien käyttöön.

Koko kevään ajan maailman terveysjärjestö WHO suositteli maskien käyttöä oireettomilla henkilöillä vain koronapotilasta hoidettaessa. Myös eurooppalainen tautienehkäisy- ja valvontakeskus ECDC oli antanut suosituksen, että ensisijaisesti tulisi huolehtia fyysisten etäisyyksien turvaamisesta sekä hyvästä käsi- ja yskimishygieniasta. Maskien käyttö olisi vasta toissijainen keino ehkäistä tartuntojen leviämistä.

Eri maissa tehtiin päätöksiä maskien käytöstä. Osassa maista suositeltiin käyttöä laajasti, toisissa tarkkoja ohjeita kasvomaskien käytöstä ei annettu, koska vaikutusten kiistaton näyttö puuttui. Hengitystie-epidemioissa ei myöskään aiemmin oltu suositeltu laajaa kasvomaskien käyttöä. Muun muassa muut Pohjoismaat pidättäytyivät keväällä antamasta maskisuositusta, eikä Suomi poikennut tästä linjasta.

Koronaepidemian hallinnan hybridistrategiasta saatiin hallituksen linjaus toukokuun ensimmäisellä viikolla. Samassa yhteydessä hallitukselta tuli sosiaali- ja terveysministeriölle toimeksianto: on tehtävä selvitys kasvomaskien käytön hyötyjen tieteellisestä näytöstä.

Maskiselvitys koski monen tyyppisiä kasvosuojuksia

Katsauksen hankintaa varten tehdyssä toteuttajien kartoituksessa kriteereinä olivat sekä katsauksen laatu, että aikataulu. Katsauksen aikataulu oli tiukka ja selvityksen toteuttajan haluttiin olevan ministeriöstä riippumaton taho. 

STM:n tilaamassa maskiselvityksessä arvioitiin tieteellisen kirjallisuuskatsauksen avulla maskien käytön tutkimuksilla todettu hyödyllisyys tällaisessa virustaudissa. Toimeksiannosta tehtiin sopimus yhteiskunnallisen yrityksen Summaryx Oy:n kanssa, joka tuottaa tietoa menetelmien ja käytäntöjen vaikuttavuudesta, kustannuksista ja käyttöönoton vaatimuksista. Keväällä ja kesällä vajetta oli erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön käyttöön tarkoitetuista CE-merkityistä maskeista. Kangasmaskeja oli saatavilla. Selvityksessä kasvosuojuksilla tarkoitetaan kaikkia kasvot peittäviä suojuksia.

STM julkaisi valmistuneen selvityksen 29.5.2020. Kesäkuun 3. päivänä hallitus linjasi saamiensa taustatietojen pohjalta tekemäänsä kokonaisarvioon perustuen, että se ei anna suositusta kasvomaskien käytöstä silloisessa epidemiatilanteessa. Tuolloin uusien koronatapausten määrä oli ollut kuukauden ajan selvässä laskussa ja päivittäisten uusien tapausten määrä vaihteli pääsääntöisesti 10 ja 15 välillä. Oikeuskansleri on useaan otteeseen todennut, että koronaepidemian torjunnan toimenpiteiden tulee olla oikeasuhtaisia ja hyvin perusteltuja myös epidemiatilanteen vakavuuden mukaan. Kesäkuun alussa jo käytössä olleilla toimilla oli pystytty saamaan tapausmäärät selvään laskuun, jolloin uusien toimien käyttöönottaminen olisi vaatinut vahvat perustelut.

Epidemiatilanteen muuttuessa myös suosituksia muutetaan tarpeen mukaan

Hallitus ei siis antanut yleistä suositusta kasvosuojusten käytöstä, mutta katsoi, että suojusta voi käyttää toisten ihmisten suojaamiseksi paikoissa ja tilanteissa, joissa lähikontaktien välttäminen ei ole mahdollista. Tällaisia tilanteita voi syntyä esimerkiksi joukkoliikenteessä ruuhka-aikoina, joissa etäisyyksiä ei voida järjestää ja joissa vietetään pidempiä aikoja. Samalla todettiin, että epidemiatilanteen muuttuessa hallitus arvioi kasvosuojusten käyttösuositusta uudelleen. 

Kesän kuluessa siirryttiin normaalioloihin ja rajoituksia purettiin. Samalla kuitenkin valmistauduttiin koko ajan syksyyn ja mahdollisesti muuttuvaan tautitilanteeseen. 

Jo elokuussa todettiin, että uusien koronatartuntojen määrä oli selvässä kasvussa ja päivittäiset tapausmäärät vaihtelivat 20 ja 40 välillä. Hallitus tarkasteli maskisuositusta uudelleen epidemiatilanteen muuttumisen seurauksena ja teki 13.8. periaatepäätöksen, jossa se puolsi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen suositusta kansalaisten kasvomaskien käytöstä. Kuten kaikessa muussakin koronaan liittyvässä, myös kasvomaskien osalta tieto on lisääntynyt. 

Hallitus on toiminut systemaattisesti tautitilanteen mukaan ja nojannut asiantuntijatietoon päätöksenteossaan koko koronapandemian ajan. Suomi on kaikilla mittareilla arvioituna selviytynyt koronan hoidosta ja hallinnasta toistaiseksi kohtuullisen hyvin.

Sosiaali- ja terveysministeriön kasvosuojusselvityksen toteuttamiseen ei ole liittynyt poliittista tai muutakaan ohjausta ja se on toteutettu valtioneuvoston tekemän tilauksen mukaisesti.

Maskeihin liittyvää näyttöä ja maskien roolia osana epidemian torjuntaa on tarkasteltu aiemmin STM:n 7.6. julkaistussa kolumnissa.

Tärkeät koronaepidemiaan liittyvät ohjeet ja suositukset löytyvät yhdestä osoitteesta eli THL:n verkkosivuilta thl.fi/korona. Sinne on koottu myös linkit eri alueilla voimassa oleviin ohjeistuksiin.
 

Kirsi Varhila
kansliapäällikkö
sosiaali- ja terveysministeriö

Palaa sivun alkuun