Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Koronakokemuksia: muodosta yhteinen tilannekuva, koordinoi, arvioi riskit, viesti

sosiaali- ja terveysministeriö
Julkaisuajankohta 19.3.2021 10.39
Kolumni

Työyhteisöt ovat mukautuneet koronavuoden aikana nopeasti moniin muutoksiin – myös julkisella sektorilla. Käytännössä on huomattu, miten elintärkeää on muodostaa yhteinen tilannekuva, tehdä yhteistyötä laajasti ja nopeasti, viestiä selkeästi. Oppimista on varsinkin psykososiaalisen tuen antamisessa.

"Työpaikoilta on koronavuoden aikana vaadittu paljon: tilannekuvan rakentamista, nopeaa reagointia muuttuviin tilanteisiin, uusia toimintatapoja. Samalla on pystytty kehittämään työtä ja työympäristöä turvalliseksi tekemällä yhteistyötä", painotti ministeri Anna-Kaisa Pekonen avatessaan Koronapandemian hallinta työpaikoilla – näkökulmia julkiselta sektorilta -webinaarin tiistaina 16.3.2021.

Työterveyslaitoksen, Työturvallisuuskeskuksen, sosiaali- ja terveysministeriön ja aluehallintoviraston järjestämässä webinaarissa käytiin läpi korona-ajan toimiviksi havaittuja käytäntöjä ja tuoretta tutkimusta siitä, millaiselta työelämä näyttäytyy nyt. Tietoa ja oivalluksia pantiin jakoon.

Työsuojelun yhteistoiminta on sivuraiteella  

Kunta-alalla seurattiin kahdella kyselyllä vuonna 2020, miten työsuojelun yhteistoiminta on poikkeusaikana sujunut. Työturvallisuuskeskuksen kuntaryhmä teki ensimmäisen kyselyn viime huhtikuussa, toinen seurasi joulukuussa.

Kyselyistä kävi ilmi, että työturvallisuuteen ja -terveyteen liittyviä ohjeistuksia käsitellään organisaatioiden johtoryhmissä ja erityisissä koronavalmiusryhmissä. Kuitenkin vain vajaa puolet (44 %) työsuojelupäälliköistä ja vajaa viidennes (19 %) työsuojeluvaltuutetuista on osallistunut koronavalmiusryhmien toimintaan. Juuri niissä, pääsääntöisesti viikoittaisissa kokouksissa, käsitellään eniten työturvallisuuteen ja -terveyteen liittyviä ohjeistuksia.

"Työsuojeluhenkilöstö kokee jääneensä ulkopuolelle. Vastaajat olisivat toivoneet valtakunnallista ohjeistusta asiasta, sillä tavanomainen työsuojelun yhteistoiminta on epidemian aikana jopa vähentynyt. Yhteistoiminnan toteuttamiseen pitäisikin kiinnittää erityistä huomiota", työelämän kehittämisen asiantuntija Anna Kukka KT-kuntatyönantajista tiivisti. Hän on Työturvallisuuskeskuksen kuntaryhmän puheenjohtaja.

Joulukuisessa kyselyssä oli 319 vastaajaa. Vajaa kolmannes heistä oli työsuojelupäälliköitä, seitsemän kymmenestä työsuojeluvaltuutettuja ja loput muita henkilöstön edustajia.

Riskien arviointi parantunut, psykososiaalinen tuki ei  

Kyselystä ilmeni, että poikkeusolot ovat saaneet suhtautumaan työn riskien arviointiin ja niiltä suojautumiseen aiempaa vakavammin työpaikoilla. Vuoden mittaan riskien arviointi ja ohjeistus riskiryhmiin kuuluvien työntekijöiden suojelemiseksi ovat parantuneet.

Psykososiaalisen kuormituksen hallinnassa ei kuitenkaan ole päästy eteenpäin. Tuen tarve kyllä tunnistetaan, mutta käytännön toteutus on vielä puutteellista.

Riihimäki: viestintää, yhteistyötä, riskien arviointia

Riihimäkeläinen työntekijöiden työsuojeluvaltuutetun Nina-Marika Pieskän havainnot vahvistivat monelta osin Työturvallisuuskeskuksen kuntaryhmän kyselyn tuloksia.

Riihimäellä kaupungin linjauksista sopii kaupungin johtoryhmä, jossa ei ole mukana työsuojeluvaltuutettua tai muita henkilöstön edustajia.

Sen sijaan työsuojeluvaltuutetut ja työkykykoordinaattori ovat mukana korona-ajan uutuudessa, Henkinen tuki poikkeustilanteessa -työryhmässä.

"Voin suositella tällaista muillekin. Työryhmä suunnittelee esimerkiksi koulutuksia etäjohtamisesta ja jaksamisesta poikkeustilanteessa", Pieskä kertoi.

Pieskä antoi Riihimäelle kiitosta varsinkin viestinnästä, joka on toiminut hyvin. Viestintä toimii nopeasti ja monen kanavan kautta eri ryhmille.

Kaupunginjohtaja pitää henkilöstölle ja esimiehille joka kuukausi tilannekatsauksen. Kaikilla työntekijöillä on kaupungin sähköposti, ja tarvittaessa kaikille lähetetään myös henkilökohtaista sähköpostia.

Riihimäen seudulla toimii myös seudullinen koronajohtoryhmä, joka kokoontuu kerran viikossa. Se helpottaa eri kuntien toimien koordinaatiota ja yhtenäistää linjauksia.

Entä koronan jälkeen?

Suuria kysymyksiä kuitenkin riittää: miten palataan taas normaaliin arkeen? Ja mitä se on?  

"Miten hajautuneet työyhteisöt saadaan jälleen yhtenäisiksi? Siinä on esimiehille iso työ. Mitä on poikkeustilanteen aikana jäänyt hoitamatta tai selvittämättä? Tarvitaan tarkka analyysi pandemian hoidosta sekä paikallisesti että valtakunnan tasolla, että voimme ottaa oppia seuraavaa kriisiä varten. Miten siihen varaudutaan ja mikä se voisi olla?"

Kainuu: alussa hurja arvio, nyt luvut Suomen parhaat

Toinen käytännön esimerkki tuli Kajaanista.  Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän terveysjohtaja ja pandemiapäällikkö Olli-Pekka Koukkari kävi läpi Kainuun kokemuksia ja havaintoja.

Kainuun sote-kuntayhtymä tuottaa kaikki alueen sosiaali- ja terveyspalvelut seitsemälle kainuulaiskunnalle ja Puolangalle lisäksi erikoissairaanhoidon ja ympäristöterveydenhuollon palvelut. Asukkaita on 72 000.

"Pandemian alussa arvioitiin, että 38 000 kainuulaista saisi tartunnan, ja 43 heistä menehtyisi. Nyt vuotta myöhemmin luvut ovat Suomen matalimmat. Kainuussa on ollut alle 200 tartuntaa. Sairaalahoitopäiviä on ollut noin 200. Tähän asti meillä on toteutunut noin 70 tehohoitopäivää. Kaksi kainuulaista on menehtynyt koronvirusinfektioon, eikä kumpikaan heistä ollut ikäihminen", Koukkari tiivistää vuoden luvut.

Oli suunnitelmia, mutta ei tässä toimivia – koronajohtokeskus ytimeen

Kainuussa oli pandemiasuunnitelma, joka oli tehty vuoden 2009 lintuinfluenssakokemusten pohjalta. Oli myös valmiussuunnitelma luonnonkatastrofien ja vastaavien varalta.

"Mutta mitään ohjeistusta ei ollut pitkittyviin poikkeusoloihin tilanteessa, joissa ei tiedetä, mitä tapahtuu, ei tiedetä mitä pitäisi tehdä, eikä saatavilla ole testaus- tai suojamateriaaleja", Koukkari tiivisti.

Näitä ongelma ratkaisemaan Kainuussa perustettiin koronajohtokeskus. Se päivitti tilannekuvaa, ja siinä määritettiin linjaukset, miten edetään seuraavaan kokoukseen saakka.

Johtokeskuksessa olivat mukana ovat kaikki sote-kuntayhtymän tulosalueet, Kainuun kunnat, Kainuun liitto, Ely-keskus, pelastuslaitos, rajaviranomainen ja Koukkarin sanoin ehkä se tärkein: viestintä.

"Tietoa levitettiin sisäisesti esimiesinfon kautta vähintään joka arkipäivä, tilanteen vaatiessa useamminkin. Toimintakyvyn kannalta keskeistä oli käskynjako, jossa vastuualueet, ylilääkärit, yli- ja osastonhoitajat saivat selkeän tehtävänannon. Mitä mihinkin mennessä oli valmistettava, jotta toimintakyky olisi skenaarioiden valossa riittävä."

Yhteistyö kuntien kanssa elintärkeää

"Yhteistyö Kainuun kuntien kanssa on ollut erittäin tärkeää. Kuhmon kaupungin viranhaltijoiden kanssa se toimi, kun Kuhmossa ilmeni elo-syyskuun taitteessa poikkeuksellinen tartuntaryväs. Kykenimme ilman valmiuslain tai tartuntatautilain poikkeamia tekemään tarvittavia päätöksiä hyvin nopeasti. Epidemian kulku pysähtyi, ja pääsimme palaamaan normaaliin."

Olli-Pekka Koukkari näkee valoa, mutta sitkoa vielä tarvitaan.

"Taistelu jatkuu. Rokotusten ja kesän myötä on kuitenkin todennäköistä, että tämä kevät jää lajissaan viimeiseksi. Kevät 2022 on selvästi normaalimpi. Mutta ennen kuin meidät kaikki on rokotettu kahteen kertaan, tarvitaan kärsivällisyyttä."

Rajavartiolaitos: neljä oppia koronavuodesta

Everstiluutnantti Juha Kivelä Rajavartiolaitoksen henkilöstöyksiköstä kuvasi, miten Rajavartiolaitoksen yli 3000 virkamiestä, jotka tekevät läsnätyötä rajoilla, ovat selvinneet koronavuodesta 20 tartunnalla.

"Yksikään tartunnoista ei ole peräisin asiakaskontakteista, vaan vapaa-ajalta, työpisteistä, lounasruokailuista tai kahvihuoneista", Kivelä tarkensi.

"Ymmärsimme pian, että pelkästään työympäristöön keskittyminen ei riitä. Emme voi määrätä, miten henkilöstö toimii vapaa-ajallaan, mutta voimme koettaa vaikuttaa siihen johdonmukaisella viestinnällä. Tämä on tuonut välillä ristiriitatilanteitakin." 

Kivelä painottaa, että toimintaohjeiden pitää olla selkeitä, toteuttamiskelpoisia ja vielä alueellisesti sovellettavia.

"Mekin olemme hyviä kirjoittamaan pitkiä asiakirjoja perusteluineen ja pykälineen. Huomasimme nopeasti, että se on turhaa työtä. Pitää olla selkeä, yksinkertainen, täsmällinen. Pitää olla myös riittävän joustava, että esimiehet jokaisessa työpisteessä pystyvät konkretisoimaan, mitä valtakunnalliset toimintaohjeet juuri siinä työpisteessä tarkoittavat käytännössä."

Kivelä listaa neljä koronavuoden oppia:  

  1. Varaudu. Me turvallisuusviranomaisetkaan emme olleet valmiita. Varautuminen tarkoittaa myös sitä, että on konkreettiset toimintaohjeet ja -mallit: miten toimitaan, kun työssä kohdataan tarttuvaa tautia sairastava ihminen.
  2. Ole selkeä. Viestin pitää olla yksinkertainen ja selkeä. Älä tule sairaana töihin. Pese kädet. Käytä maskia.
  3. Älä piilota ohjeita. Mihin ohjeet taltioidaan, missä muodossa, miten ne ovat koska tahansa koko henkilöstön saavutettavissa?
  4. Ihminen mielessä. Pidä yksilö mielessä kaikessa suunnittelussa. Miten hänet saadaan ymmärtämään toimien tärkeys?

Esitykset ja webinaarin tallenne löytyvät Työturvallisuuskeskuksen sivuilta:

Samalle sivulle kootaan myös kysymyksiä, joihin Työterveyslaitoksen, Työturvallisuuskeskuksen, Aluehallintoviraston ja sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntija vastaajat.


Miten Suomi voi?

Muutamia kuukausia ennen korona-aikaa aloitettiin koko väestöä koskeva tutkimus työelämän tilasta, sattumalta. Mitä se oli ennen koronaa ja mitä se on muuttunut?

Ensimmäinen Miten Suomi voi -seurantatutkimuksen kysely tehtiin vuoden 2019 lopulla, ja viimeinen kysely tehdään alkukesällä 2021. Tutkimuksessa selvitetään työhyvinvointia työuupumuksen, työssä tylsistymisen ja työn imun käsitteiden kautta.

"Työn imu eli motivaatio, innostus ja työlle omistautuminen nousi ensimmäisten koronakuukausien aikana. Sittemmin se on laskenut", kertoi tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitokselta.

"Työuupumuksessa ei ole juuri muutosta. Sen sijaan työssä tylsistyminen nousi vuoden 2020 loppua kohti hitaasti."

Merkittävin muutos on, että alle 36-vuotiaiden työhyvinvointi on selvästi heikentynyt. Heidän työuupumuksensa on lisääntynyt, ja työn imu vähentynyt. Myös yhteenkuuluvuus työpaikkaan ja esihenkilöön ovat heikentyneet.  

Miten kunnissa voidaan?

Suomen pitkäaikaisin ja laajin kunta-alan henkilöstön seurantatutkimus Kunta10 kertoo monen asian menneen viime vuosina kunnissa hyvään suuntaan. Työstressi on hivenen laskenut edelliseen, vuoden 2018 tutkimukseen, verrattuna. Johtaminen on mennyt hyvään suuntaan, samoin työyhteisön sosiaalinen pääoma.

Kunta 10 -tutkimukseen osallistuu nykyään 11 kuntaa, ja se kattaa yli viidesosan kunta-alan henkilöstöstä.  Tuorein tutkimus on viime vuodelta.   

"Osittaiseen etätyöhön oli siirtynyt 27 % vastaajista, ja kokonaan 18 %. Kahdeksan kymmenestä oli siirtynyt toisiin tehtäviin omalle tai toiselle toimialalle" kertoi Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Jenni Ervasti. Hän vastaa Kunta10-tutkimuksesta.

Korona-aika näkyy tutkimuksessa niin, että etätyötä tekevien työhyvinvointi on parantunut, mutta monessa työssä on käynyt toisin. Työstressi on nousussa kaikilla sairaanhoitajilla ja terveydenhoitajilla, mutta varsinkin heillä, joita on siirretty toisiin tehtäviin. Heillä kokevat vähiten, että muutokset työssä ovat olleet myönteisiä.

"Työkyvyn alentumista näkyy monessa ammattiryhmässä: lääkäreillä, luokanopettajilla, lastentarhanopettajilla, sairaanhoitajilla ja terveydenhoitajilla, lastenhoitajille ja lähihoitajilla. Se on huolestuttavaa kehitystä."

Teksti: Riitta Gullman 

 
Sivun alkuun