Korvausmallia muutetaan rajat ylittävässä terveydenhuollossa  

Rajat ylittävästä terveydenhuollosta annettua lakia muutetaan. Lakimuutokset tulevat voimaan 1.5.2023. Keskeisin muutos liittyy potilasdirektiivin mukaisen korvausmallin uusimiseen.

Aiemman sääntelyn mukaan potilas on voinut saada sairausvakuutuslain mukaisen Kela-korvauksen hoito-, lääke- ja matkakustannuksista, kun hän on hakeutunut potilasdirektiivin sääntöjen nojalla kiireettömään hoitoon EU- tai ETA-valtioon tai Sveitsiin.

Jatkossa kustannukset korvataan enintään siihen määrään saakka, mitä vastaavan terveydenhuollon palvelun kustannus olisi ollut julkisessa terveydenhuollossa henkilön hyvinvointialueella, Helsingin kaupungissa tai HUS-yhtymässä. Korvaus ei voi kuitenkaan ylittää henkilön terveyspalvelusta tosiasiallisesti maksamaa kustannusta. 

Matkakustannukset ja lääkkeet korvataan jatkossakin sairausvakuutuslain nojalla. 

Hoidon pitää vastata Suomessa annettavaa hoitoa

Korvausta haetaan edelleen Kansaneläkelaitokselta. Korvausoikeus kattaa EU- ja ETA-valtioissa, Sveitsissä ja Iso-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneessä kuningaskunnassa annettua hoitoa. 
Kustannusten korvaaminen edellyttää, että henkilö on maksanut hoidosta aiheutuneet kustannukset. 

Lisäksi edellytetään, että ulkomailla annettu terveydenhuollon palvelu kuuluu terveydenhuollon palveluvalikoimaan Suomessa ja palvelu olisi tullut antaa vastaavassa tilanteessa Suomen julkisessa terveydenhuollossa. 

Kansaneläkelaitoksen on pyydettävä hyvinvointialueelta, Helsingin Kaupungilta tai HUS-yhtymältä arviota siitä, täyttyvätkö edellytykset korvauksen saamiselle.

Hoitoon hakeutumiseen tarvitaan lähete ja tietyissä tilanteissa myös potilasdirektiivin mukainen ennakkolupa

Kiireettömään hoitoon hakeutumisessa henkilöllä pitää korvausta saadakseen olla myös lähete, jos häneltä lain mukaan vaadittaisiin sellainen hänen asioidessa julkisessa terveydenhuollossa Suomessa. 

Kustannusten korvaaminen edellyttää tietyissä tilanteissa myös potilasdirektiivin mukaista ennakkolupaa. Ennakkolupaa haetaan Kansaneläkelaitokselta. Valtioneuvoston asetuksella säädetään erikseen ne palvelut, joiden kustannusten korvaaminen edellyttää ennakkolupaa.

Potilasdirektiivin mukainen ennakkolupamenettely otetaan käyttöön vasta vuoden 2024 alusta.

Suomessa on jo käytössä myös EU-asetuksen 883/2004 tai kansainvälisen sopimuksen mukainen ennakkolupa, joka on ensisijainen. Tätä ennakkolupaa voidaan käyttää, jos julkiseen palveluvalikoimaan kuuluvaa hoitoa ei voida järjestää henkilölle laissa säädetyssä määräajassa.

Suomessa otetaan käyttöön vapaaehtoinen ennakkoilmoitusmenettely 

Henkilö voi jatkossa halutessaan pyytää Kansaneläkelaitosta jo etukäteen selvittämään, onko hänellä oikeus korvaukseen ja mikä on korvauksen enimmäismäärä. Tätä kutsutaan ennakkoilmoitukseksi.

Ennakkoilmoitushakemuksen liitteenä tarvitaan ulkomailla toimivan terveydenhuollon palveluntuottajan laatima selvitys ulkomailla annettavasta terveydenhuollon palvelusta.

Korvaus maksetaan henkilölle ennakkoilmoituksessa arvioidun suuruisena, jos toisessa valtiossa annettu terveydenhuollon palvelu vastaa ennakkoilmoituksessa huomioituja palveluita, ylittämättä kuitenkaan henkilön terveydenhuollon palvelusta tosiasiallisesti maksamia kustannuksia.

Hallitus esitti asiaa koskevien lakien vahvistamista torstaina 2.3. Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa lait perjantaina 3.3.2023.

Lisätietoja

lakimies Marika Lahtivirta, [email protected]