Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt
Media

Kuntoutuksen uudistamisen toimintasuunnitelma julkaistu - kuntoutus nivoutuu osaksi sote-palveluja

Sosiaali- ja terveysministeriö
18.12.2020 10.03
Tiedote

Kuntoutuksen uudistamisen toimintasuunnitelmaan on koottu keskeiset keinot, joilla kuntoutusta tullaan uudistamaan tulevina vuosina. Uudistamisessa nähdään tärkeänä, että kuntoutus on osa hyvinvointipalvelukokonaisuutta. Tavoitteena ovat saumattomat hoito- ja kuntoutusjärjestelmät ja ihmisen työ- ja toimintakyvyn parantaminen.

Kuntoutuksen uudistamisen tarpeisiin kuuluvat mm. yhtenäisten hyvien kuntoutuskäytäntöjen vah-vistaminen, kuntoutuksen integroiminen sote-palveluihin, asiakasohjaus, henkilöstön kuntoutuksellisen työotteen kehittäminen sekä kuntoutuksesta kerättävän tiedon kehittäminen.

Kuntoutuksen koulutusta ja tutkimusta varten perustetaan kehittämisfoorumi, joka laatii suunni-telman tuleville vuosille.

Kuntoutuspalveluihin ohjautumista kehitetään laajasti eri hankkeissa. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksissa henkilöstön kuntoutusosaamista laajennetaan ja kehitetään. Tähän kuuluu mm. kuntoutustarpeen tunnistaminen eri ikäisillä asiakkailla. 

”Kuntoutuspalveluiden kehittämisen punaisena lankana on yhteisesti sovitut kuntoutukseen ohjau-tumisen periaatteet ja yhteinen käsitys siitä, mitä kuntoutumiseen tarvitaan. Kuntoutuspalveluja tulee kehittää yhdessä muiden sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa.  Kuntoutus ei ole irrallinen tapahtuma tai vastaanotto, vaan kiinteä osa asiakkaan hoito- ja kuntoutusprosessia”, perhe- ja pe-ruspalveluministeri Krista Kiuru sanoo.

Työkykyä ja työllistymistä tuetaan

Kuntoutuksen haaste on erityisesti ollut se, että kuntoutuspalveluiden tarjoamaa mahdollisuutta ei ole riittävästi tunnistettu esim. työllisyyden tukemisessa. Työllisyyspalvelut ovat olleet osittain erillisiä asiakkaan hoito- ja kuntoutuspolusta.

Erityistä huomiota kiinnitetään pitkäaikaistyöttömien tai heikossa työmarkkina-asemassa olevien yksilöllisen kuntoutustarpeen tunnistamiseen. Myös osatyökykyisten työttömien työkyvyn tuen tarpeen tunnistamiseen panostetaan moniammatillisissa tiimeissä. 

Työllistymistä tuetaan ammatillisella kuntoutuksella ja työttömille suunnatuilla palvelutarvearvi-oilla. Työssäjaksamista tuetaan kehittämällä työkykyjohtamista. Käyttöön otetaan myös tutkimus-näyttöön perustuva tuetun työllistymisen malli.

Osa-aikaista ja varhaista työhön paluuta tuetaan kehittämällä etuuksia kuten osa-sairauspäivärahaa ja kuntoutustukea.

”Kuntoutus ja työllisyys linkittyvät vahvasti yhteen. Haluamme tarjota kuntoutusmahdollisuuksia sosiaaliturvaetuuksien rinnalle. Meillä on mahdollisuus kehittää erityisesti syrjäytymisvaarassa olevien nuorten työllistymistä tukevia kuntoutuspalveluja. Ammatilliseen kuntoutukseen panostetaan erityisesti nuorten ja työttömien kohdalla”, sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen sanoo.

Perheille tukea varhaisessa vaiheessa

Perhekeskusverkostossa vahvistetaan koko perheen hyvinvointia monialaisesti. Tarkoituksena on, että lasten, nuorten ja perheiden tuen tarpeet on mahdollista tunnistaa entistä varhaisemmassa vaiheessa. Oikea-aikaisesti tarjottu tuki edistää lasten ja nuorten mielenterveyttä ja vähentää hoidon ja kuntoutuksen tarvetta pitkällä aikavälillä.  

Lasten ja perheiden osalta kehitetään varhaista tukea sekä sote-palveluiden ja lapsen arjen toimi-joiden kuntoutukseen liittyviä yhteistyökäytäntöjä. Nuorten erityistarpeet huomioidaan myös per-hekeskus-toimintamallin kehittämisessä.

Mielenterveyshäiriöiden ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta lisätään

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen mielenterveyden ongelmien vuoksi on lisääntynyt viime vuosina. Myös mielenterveyden häiriöistä johtuvat pitkät sairauspoissaolot ovat lisääntyneet.  En-naltaehkäisyllä ja oikea-aikaisella hoidolla voidaan vähentää myöhempää kuntoutustarvetta. 

Lasten ja nuorten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyä ja varhaisempaa tunnistamista paran-netaan myös opiskeluhuollossa. Hoitoketjuja kehitetään oikea-aikaisen ja oikein kohdennetun hoi-don ja kuntoutuksen tueksi. Koulujen ja oppilaitosten opiskeluhuollon henkilöstöä koulutetaan näyttöön perustuvien psykososiaalisten menetelmien käyttöön.
    
Työpaikkojen ja työterveyshuoltojen mielenterveysosaamista vahvistetaan. Näillä keinoin ehkäis-tään ennalta mielenterveysperusteisia työkykyongelmia.  

Kuntoutuksen uudistamisen pohjana kuntoutuskomitean ehdotukset

Kuntoutuksen uudistamisen toimintasuunnitelma perustuu kuntoutuskomitean ehdotuksiin. Kun-toutuksen uudistamiskomitea teki vuonna 2017 yhteensä 55 ehdotusta kuntoutuksen uudistamiseksi. Kuntoutusta kehitetään vuosina 2020-2022 komitean ehdotusten mukaisesti. 

Toimintasuunnitelma sisältää konkreettiset toimenpiteet kaikille kuntoutuksen uudistamiskomitean ehdotuksille. Kuntoutusta kehitetään osana valtakunnallisia muutosohjelmia ja erillisinä laki-hankkeina.

Kuntoutuksen uudistamisen toimintasuunnitelmaa on valmisteltu yhteistyössä eri sidosryhmien ja eri ministeriöiden kanssa. 

Lisätietoja:

erityisasiantuntija, kuntoutuskoordinaattori Seija Sukula, [email protected], p. 0295 163 297
ministeri Kiurun erityisavustaja Sampo Varjonen, [email protected], p. 0295 163 603
ministeri Pekosen erityisavustaja Hanna Hänninen, [email protected], p. 0295 163 508

Sivun alkuun