Valtioneuvosto ja ministeriöt Media
Valikko
Koronavirus: valtioneuvoston  tietoa ja neuvontaa koronaviruksesta sekä thl.fi

Ministeri Pekonen: Pieniin eläkkeisiin korotuksia - työ eläkeläisten toimeentulon parantamiseksi jatkuu

Sosiaali- ja terveysministeriö 20.1.2020 8.00
Kolumni
Ministeri Pekonen

Hallituksen yhteisenä tavoitteena on turvata ikäihmisten toimeentuloa, vähentää köyhyyttä ja osattomuutta sekä huolehtia tasaisemmasta tulonjaosta. Hallitus korottikin pienimpien verorahoitteisten eläkkeiden tasoa heti ensimmäisessä budjetissaan.

Korotukset tulivat voimaan vuoden 2020 alusta. Toimia eläkeläisten toimeentulon parantamiseksi tarvitaan kuitenkin lisää.

Takuueläkettä on korotettu myös edellisten hallituskausien aikana, mutta kansaneläkkeen edellisestä tasokorotuksesta on aikaa yli kymmenen vuotta. Vuoden 2020 alusta alkaen takuueläkkeen täysi määrä nousi 50 euroa ja kansaneläkkeen täysi määrä 34 euroa.

Eläkkeensaajan asumistuen lisäomavastuun rajoja muutettiin, jotta eläkkeiden korotus ei juurikaan vaikuttaisi eläkkeensaajan asumistuen määrään. Eläkkeiden korotuksiin sisältyy normaalit kansaneläkeindeksin mukaiset korotukset.

Miten korotukset vaikuttavat kullakin eläkkeensaajalla?

Eläkkeiden korotus ja käteen jäävä summa kunkin eläkkeensaajan kohdalla riippuu siitä missä suhteessa saa takuueläkettä, kansaneläkettä ja työeläkettä, ja onko oikeutettu eläkkeensaajan asumistukeen sekä asuuko yksin vai useamman henkilön ruokakunnassa.

Myös eläkkeen varhentaminen ja ulkomailla asuttu aika vaikuttavat eläkkeen määrään. Siksi seuraavassa esitetyt euromääräiset summat ovat arvioita ja voivat poiketa yksittäisillä eläkkeensaajilla.

Jos saat pelkästään takuueläkettä, eläkkeesi nousee 50 euroa kuukaudessa. Takuueläkkeen täysi määrä on korotusten jälkeen 834,52 euroa kuukaudessa. Jos saat takuueläkettä, kansaneläkettä ja työeläkettä, eläkkeesi nousee 47-50 euroa kuukaudessa. Jos saat kansaneläkettä ja työeläkettä, eläkkeesi nousee 0-34 euroa kuukaudessa muun muassa työeläkkeen määrästä riippuen.

Noin 1000–1300 euron kokonaiseläkkeen saajilla nettoeläke ja käytettävissä olevat tulot kasvavat enimmillään noin 41 euroa. Käytettävissä olevien tulojen muutokseen vaikuttaa kansaneläkkeen ja takuueläkkeen korotuksen lisäksi työeläkkeen indeksikorotus, asumistuen muutokset sekä verotus. Myös tätä suuremmat työeläkkeet nousevat työeläkeindeksin mukaisesti.

Kela on julkaissut esimerkkitaulukon kokonaiseläkkeen ja nettoeläkkeen määristä vuonna 2020. Lisäksi STM:n sivuille on koottu usein kysyttyjä kysymyksiä pienten eläkkeiden korotuksista.
 

Korotusten myötä pienituloisuus vähenee

Vuonna 2019 koko väestön pienituloisuusaste oli 13,4 prosenttia eli pienituloisia oli noin 739 600 henkilöä. Pienten eläkkeiden korotuksen on hallituksen esityksessä arvioitu vähentävän pienituloisuutta siten, että vuoden 2020 indeksikorotuksen ja tasokorotuksen jälkeen pienituloisuusaste olisi 13 prosenttia, jolloin pienituloisia olisi noin 718 000 henkilöä. Pienituloisten määrä vähenisi siten noin 21 600 henkilöllä.
 

Kokonaiseläkkeet eurooppalaisesti vertailtuna keskimääräisellä tasolla

Suomessa kokonaiseläkkeet ovat EU-vertailtuna keskimääräisellä tasolla (Pension adequency report 2018). Eläkejärjestelmien sekä eläkeläisille tarjottavien julkisten palvelujen sisällöissä on kuitenkin monia eroja, jotka tekevät suorat euromäärien vertailut vaikeaksi.

Vuonna 2018 keskimääräinen kokonaiseläke oli 1 680 euroa kuukaudessa ja mediaanieläke 1 459 euroa kuukaudessa. Käytännössä noin puolet eläkeläisistä sai alle 1500 euron kuukausieläkettä ja lähes 40 prosentilla eläkeläisistä eläke oli alle 1 250 euroa kuukaudessa.
 

Työ eläkeläisten toimeentulon parantamiseksi jatkuu

Eläkkeiden lisäksi asumisen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen hinta, asiakasmaksut ja lääkekulujen omavastuudet vaikuttavat eläkeläisten toimeentulon kokonaisuuteen. Asuntopolitiikasta ja sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisesta on hallitusohjelmassa useita tärkeitä kirjauksia, jotka vaikuttavat eläkeläisten toimeentuloon.

Myös asiakasmaksulaki on tarkoitus uudistaa tavoitteena hoidon esteiden poistaminen ja terveyden tasa-arvon lisääminen muu muassa maksuttomuutta laajentamalla ja maksuja kohtuullistamalla.

Hallitusohjelman mukaisesti hallitus myös arvioi jokaisen budjettiriihen yhteydessä mahdollisuuksia tehdä uusia panostuksia köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseksi.

Aino-Kaisa Pekonen
Sosiaali- ja terveysministeri

Palaa sivun alkuun