Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Valtioneuvoston kanslia kerää kokemuksia valtioneuvosto.fi-sivuston käytöstä ja kehittämistarpeista. Auta kehittämistyössä ja vastaa lyhyeen verkkokyselyyn

Nuorten ääntä tarvitaan sosiaaliturvauudistuksessa

sosiaali- ja terveysministeriö
Julkaisuajankohta 21.1.2022 10.33
Kolumni

Jotta sosiaaliturvauudistuksen kaltainen mittava yhteiskunnallinen uudistus on poliittisesti mahdollinen ja laajasti hyväksytty, sen on hyödynnettävä niiden näkemyksiä, joiden elämän aikana uudistus erityisesti vaikuttaa.

Sosiaaliturvauudistuksen vaikutukset näkyvät kokonaisuudessaan vasta 2030-luvulla ja siitä eteenpäin. Siksi halusimme kuulla nuorten aikuisten näkemyksiä tulevaisuuden sosiaaliturvasta. Jatkossa kuulemme ja keskustelemme myös peruskouluikäisten lasten kanssa.

Työpajat nuorille aikuisille

Kansalaisten osallistuminen ja yhteiskehittäminen ovat jo vakiintuneet osaksi päätöksentekoa. Toteutus on silti valittava aina tilanteen mukaan. Yhteiskehittäminen vaatii resursseja sekä aktiivisia osallistujia ja sen tavoitteet on syytä pohtia tarkkaan ennen keinojen valitsemista. 

Sosiaaliturvauudistuksen alkuvaiheessa yhteiskehittämisen keinoksi valittiin avoin keskustelu työpajoissa. Se jätti tilaa eri taustoista tuleville nuorille tuoda näkemyksensä esiin. Käytännössä toteutus muodostui kaksivaiheiseksi alkaen ensimmäisen työpajan yleisimmillä kysymyksillä ja tarkentuen toisessa työpajassa kärkiteemoihin. 

Nuoret aikuiset ovat osallistuneet sosiaaliturvauudistuksen valmisteluun tähän mennessä myös viestinnän asiakasraadissa sekä nuorisojärjestöjen ja työllisyyden ja osaamisen jaoston tapaamisessa.

Sosiaaliturvan tarkoituksesta epäselvyyttä

Kahteen nuorten aikuisten työpajaan osallistui järjestöjen ja puolueiden nuorisoryhmien aktiiveja, mutta myös nuoria vailla taustaryhmää. Nykyistä sosiaaliturvajärjestelmää osallistujat tunsivat vaihtelevasti. Tästä syystä jälkimmäisessä työpajassa päädyttiin esimerkein keskustelemaan sosiaaliturvan merkityksestä konkreettisissa elämäntilanteissa. 

Työpajoissa ei etsitty yksimielisyyttä. Osallistujien mahdollinen taustataho ja oma elämäntilanne vaikuttivat selvästi siihen, mitä uudistukselta tai sosiaaliturvalta odotettiin ja minkälaisia tulevaisuuden ratkaisuja esitettiin.

Keskustelut eivät rajoittuneet vain sosiaaliturvaan vaan ne laajenivat ylipäänsä nuorten elämäntilanteisiin. Nuorten mielenterveys ja jaksaminen puhuttivat paljon: mielenterveyspalveluiden riittämättömyys ja toisaalta tulevaisuuden epävarmuus tunnistettiin yleisesti. Keskusteluissa tuli hyvin esiin, että nuoria kiinnosti, miten ja minkälaista tukea vaikeissa elämäntilanteissa on saatavilla. Toimivalta turvaverkolta odotettiin taloudellista ja psyykkistä tukea. Palveluita, joissa ihminen kohdataan, ymmärretään yksilöllinen elämäntilanne ja autetaan pääsemään vaikeuksien yli. Sellainen yhteiskunta, joka jättää ponnistelemaan yksin, ei kannusta vastavuoroisuuteen. 

Sosiaaliturvalla on vaikea lyhentää mielenterveyspalveluiden jonoa tai torjua tulevaisuuden epävarmuudesta syntyviä paineita, mutta se voi omalta osaltansa helpottaa nuoren tilannetta esimerkiksi painottamalla sitä, että opiskella voi tai alaa vaihtaa vielä vanhemmallakin iällä. 

Keskusteluissa sivuttiin myös vastavuoroisuuden tematiikkaa: mitä nuori voi odottaa saavansa yhteiskunnalta ja minkälaista osallistumista yhteiskuntaan häneltä on reilua odottaa? Miten vastuut ja velvollisuudet jakautuisivat oikeudenmukaisesti? Pohdinta pääsi vasta alkuun, mutta sitä olisi hyvä jatkaa. 

Lapset sosiaaliturvauudistuksen valmistelussa

Alkaneen vuoden tavoitteena on ottaa myös lapset vahvemmin mukaan sosiaaliturvauudistuksen valmisteluun. Tammikuussa 2022 käynnistyi Lasten osallisuus sosiaaliturvauudistuksen valmistelussa -hanke, jonka tavoitteena on vahvistaa erityisesti peruskouluikäisten lasten osallisuutta. Erillisen hankkeen avulla turvataan lasten oikeus saada tietoa sosiaaliturvauudistuksesta sekä oikeus tulla kuulluksi. Samalla pidetään huolta siitä, että uudistuksen käytössä oleva tietopohja sisältää myös nuorempien lasten näkemyksiä ja mielipiteitä. Hankkeen aikana toteutetun kuulemiskierroksen tuloksia käsitellään komiteassa vuoden loppupuolella. 

Sosiaaliturvauudistuksen onnistuminen vaatii moniäänistä ja monenlaista vuorovaikutusta

Pitkäjänteisen uudistustyön luonteeseen kuuluu, ettei kaikkia esiin nousevia kysymyksiä voida täysin ennakoida. Uudistustyössä herää tiedon tarpeita, joihin vastaaminen edellyttää yhteiskehittämistä, osallistumista eri tavoin ja tutkittua tietoa. 

Nuorten työpajat osoittivatkin sen, että yksittäisen ryhmän näkemysten kuunteleminen tuo esiin näkökulmia, jotka jäävät katveeseen julkisesti käydyssä sosiaaliturvakeskustelussa. Tässä tapauksessa työpajojen opit nivoutuvat osaksi edelleen jatkuvaa uudistustyötä ja sen viestintää.

Anna Björk, vuorovaikutusvastaava, Kansalaisuuden kuilut ja kuplat -hanke
Saija Iivonen, tutkija, THL
Maarit Lassander, erityisasiantuntija, VNK
Sara Mäkäräinen, asiantuntija, STM
Tuulia Nieminen, viestintäasiantuntija, STM
Paula Saikkonen, tutkimuspäällikkö, THL

 
Sivun alkuun