Omahoitajalla merkittävä rooli hoidon jatkuvuuden varmistamisessa
Omalääkäriohjelman johtoryhmän 25.5.2026 pitämässä kokouksessa käsiteltiin hoitotyön keskeistä asemaa hoidon jatkuvuuden kehittämisessä. Lisäksi johtoryhmä kuuli muun muassa Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon hyvinvointialueiden kehittämistä ja käyttämistä hoidon jatkuvuusmalleista.
Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella on tavoitteena luoda perusterveydenhuollon avosairaanhoitoon moniammatilliseen omatiimiin pohjautuva järjestelmä, jossa paljon palveluita tarvitseville ja pitkäaikaissairaille on nimettynä niin sanottu omatyöntekijä (omahoitaja). Tiimissä voi tarvittaessa olla mukana sosiaalityön ammattilaisia.
Lääkärityön hoidon jatkuvuutta tuetaan omalääkäritiimien kautta. Monia hoidon jatkuvuutta parantavia toimintatapoja on otettu käyttöön jo aiemmin.
Pohjois-Savossa on kehitetty OmaTiimi-konsepti Kestävän kasvun ohjelman (RRP) rahoituksen turvin. Tällä hetkellä omalääkäri on 10 prosentilla asukkaista, omahoitaja 4 prosentilla. Tavoite on, että paljon palvelua tarvitsevalle potilaalle nimetään omalääkäri ja/tai omahoitaja. Tulevaisuuden visiossa kaikilla on omalääkäri ja/tai omahoitaja. Tiimi kehittää itse toimintaansa vertaismentoreiden tuella.
Molemmilla hyvinvointialueilla haasteita asettavat henkilöstön saatavuus ja digitaalisten ratkaisujen käyttöönottoon sekä talouteen liittyvät tekijät.
Hoitotyön näkökulma esiin
Suomeen on perustettu kansallinen hoitajien osaamisen kehittämisen työryhmä, joka tuo esiin hoitotyön näkökulmia ja roolia hoidon jatkuvuudessa. Työryhmässä on osallistujia 16 hyvinvointialueelta sekä muun muassa liittojen ja asiantuntijatahojen edustajia.
Työryhmä kerää tietoa omahoitajien työn tueksi. Se on järjestänyt kyselyn, jossa kartoitettiin omahoitajan roolia hoidon jatkuvuuden parantamisessa. Kysely osoitti, että hoitaja on yleensä potilaan ensimmäinen yhteyshenkilö terveysasemalla.
Potilaan hoidon koordinointi on hoitajan keskeinen tehtävä, ja nykylainsäädännön mukaan myös hoidon tarpeen arviointi. Työryhmä katsoo, että hoitajien osaamisen kehittäminen on keskeinen edellytys hoidon jatkuvuuden toteutumisessa.
Omalääkärimallit eri maissa
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen tekemässä selvityksessä verrokkimaina olivat Alankomaat, Iso-Britannia, Norja, Portugali, Tanska ja Viro. Suosituin tapa on, että asukkaat valitsevat lääkärinsä. Koko perheelle toivotaan samaa lääkäriä.
Useissa maissa yleislääkärin koulutukseen kuuluu myös esimerkiksi talous- ja johtamisosaamista.
Haasteena kaikissa maissa on haja-asutusalueiden asukkaiden hoidon jatkuvuus.
Selvitys antaa osviittaa myös Suomen mallien kehittämiseen.
Valtionavustukset hoidon jatkuvuusmallien kehittämiseen
Hakemusten arviointivaiheessa on todettu, että luovutaan vaatimuksesta, jonka mukaan haettavana olevasta 40 miljoonan euron valtionavustuksesta vähintään puolet myönnetään uusiin ammatinharjoittajamalliin perustuviin kehittämishankkeisiin.
Muutoksella tavoitellaan hankkeiden mahdollisuutta parempaan vaikuttavuuteen henkilökohtaisen hoidon jatkuvuuden parantamiseksi valtakunnallisesti. Ammatinharjoittajamallin kehittämistä rahoitetaan perustelluin osin.
Muutoksista johtuen kaikilla hakijoilla on mahdollisuus täydentää tai päivittää hakemustaan haluamiltaan osin 8.6.2026 mennessä.
Päätökset valtionavustuksista pyritään tekemään kesä-heinäkuun vaihteessa.
Lisätietoja
Ylilääkäri Tapani Hämäläinen, p. 0295 163 510
Osastopäällikkö Minna Saario, p. 0295 163 146
Sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected]