Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Valtioneuvoston kanslia kerää kokemuksia valtioneuvosto.fi-sivuston käytöstä ja kehittämistarpeista. Auta kehittämistyössä ja vastaa lyhyeen verkkokyselyyn

Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindénin puhe valtakunnallisessa äitienpäiväjuhlassa

sosiaali- ja terveysministeriö
Julkaisuajankohta 8.5.2022 12.00
Puhe
Ministeri Aki Lindén.

Arvoisa Tasavallan Presidentti, Arvoisat Äidit, Ärade Mödrar, Hyvät juhlavieraat,

On suuri kunnia olla täällä tänään juhlapuhujana. Haluan ensimmäiseksi toivottaa teille kaikille oikein hyvää äitienpäivää. 

Det är en stor ära för mig att vara här idag. Jag vill alldeles först önska er alla en riktigt god morsdag.

Tänään juhlimme äitienpäivää, juhlaa jolloin kaikki äidit ansaitsevat tulla muistetuiksi, palkituiksi ja juhlituiksi. Tänään 30 äitiä saa Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan mitalin kultaristein työstään kasvattajana, yhteisön jäsenenä ja tukipilarina. Kaikki palkitut äidit ovat tehneet hienon elämän mittaisen työn kukin omalla tahollaan. 

Morsdagen är en dag då vi kommer ihåg, belönar och firar alla mammor. Som ett tack för det arbete som de har gjort som uppfostrare och stöttepelare i samhället får 30 mammor idag ta emot en medalj av I klass med guldkors av Finlands Vita Ros’ orden. Alla dessa mammor har gjort ett värdefullt och viktigt arbete.

Äitienpäivänä meillä on syytä yhteiseen juhlaan. Äitejä muistetaan lahjoin, ja monen äitienpäivätraditioihin kuuluvat esimerkiksi kakkukahvit sänkyyn tai äitienpäivälounas, jossain muualla kuin kotona. Arkena lapsiperhe-elämästä kirjoitetaan kuitenkin mediassa usein negatiiviseen sävyyn. Lehtiä lukiessa näkee termejä kuten elämän ruuhkavuodet, joilla tarkoitetaan ajanjaksoa, jolloin lapset ovat pieniä, työelämä kiihkeimmillään ja vapaa-aika kortilla. Sama nuotti näkyy myös perhepolitiikassa. Usein puheenaiheina ovat alhainen syntyvyys ja väestön ikääntyminen. Ongelmilta ei tule sulkea silmiä, mutta on kiinnostavaa ajatella miten tämä puhe vaikuttaa näkemyksiimme perhe-elämästä. Luommeko tällä perhepuheella vain lisää paineita?

Paineita voi tasata muuttamalla asenneilmapiiriä ja tarjoamalla riittävää tukea. Nykyinen hallitusohjelma antaa tähän hyvät eväät. Tavoitteena on toimia lasten parhaaksi perheiden moninaisuus huomioiden. Ihmisiä tuetaan kohti toivomaansa lapsimäärää. Perheellistyä voi monella tapaa ja erilaiset perhemallit ovat yhtä arvokkaita. Uskon, että osaltaan teidän esimerkkinne auttaa luomaan myönteisempää perhekuvaa yhteiskuntaamme.

Monimuotoisuus näkyy myös teissä palkituissa äideissä. Jokaisella teistä on oma ainutlaatuinen polkunne äidiksi. Olette yhdistäneet elämänne aikana erilaisia rooleja, ja useat teistä ovat tarjonneet hoivaa myös sijaisvanhempana, tai antaneet turvaa sisaruksillenne.  Yhteistä tälle toiminnalle on taustalla oleva välittäminen ja läheisille osoittamanne rakkaus. Tahdon kiittää teitä tästä työstä.

Arvoisa juhlayleisö, arvoisat äidit, ärade mammor

Näin äitienpäivän kynnyksellä on hyvä pysähtyä pohtimaan nykyajan lapsiperheiden tilannetta. Hyvinvoiva Suomi rakentuu hyvälle lapsuudelle ja luottamukselle tulevaisuuteen. Lapsiin, nuoriin ja perheisiin suunnattu tuki on hyvinvoivan yhteiskunnan perusta. 

Jokainen suomalainen perhe on erilainen, ja jokaisella perheellä on omat vahvuutensa kuten myös haasteensa. Päätöksenteon lähtökohtana on oltava perheiden monimuotoisuus. 

Meidän on huolehdittava siitä, että kaikki lapset ja nuoret huolimatta vanhempien varallisuudesta ja taustasta ovat yhdenvertaisia. Hyvinvoinnin perusta syntyy lapsuudessa. Vanhemmilla on tässä keskeisin rooli, mutta myös yhteiskunnan tulee tehdä osansa luomalla puitteet hyvinvoinnille.

Hyvät äidit, koronapandemia on vaikuttanut vahvasti meidän kaikkien elämään. Tutkijoiden, järjestöjen, kunnissa työskentelevien sosiaalityöntekijöiden ja opettajien viesti on yhtenäinen: pandemia on aiheuttanut lisää vaikeuksia erityisesti niille äideille, lapsille ja perheille, joilla oli eniten haasteita jo ennen koronaa.  

Perheitä ei saa jättää yksin, vaan sekä vanhemmuuteen että lapsille on saatavat tukea ja apua, silloin kun siihen on tarve. Kestävä lapsi- ja perhepolitiikka auttaa lapsia ja perheitä tässä ja nyt. Meidän onkin tehtävä johdonmukaisesti ja yhdessä sellaisia päätöksiä, että Suomesta tulee maailman perhemyönteisin maa. Maa, jossa kaikkien lasten on turvallista ja onnellista elää lapsuuttaan.

Monia toimijoita - myös järjestöjä - tarvitaan, kun nyt muotoutuvilla hyvinvointialueilla luodaan palveluja äitien ja perheiden erilaisiin tarpeisiin. On tärkeää, että eri tilanteissa olevien äitien tuen tarpeet tunnistetaan ja tunnustetaan. Esimerkiksi äitien toisilleen tarjoama vertaistuki on usein kullanarvoista arjen haasteissa.

Arvoisa juhlayleisö, arvoisat äidit, ärade mammor

Aleksis Kiven sanoin ”Olla äiti, se on pyhä ja korkea asianhaara." Tähän on helppo yhtyä. 

Te äidit olette tulevaisuuden rakentajia, kestävän kehityksen tekijöitä. Siksi haluan nostaa esiin Yhdistyneissä kansakunnissa vuonna 2015 sovitun globaalin kestävän kehityksen ohjelman. YK:n määritelmän mukaan kestävä kehitys ”vastaa nykypäivän tarpeisiin vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuutta vastata omiin tarpeisiinsa”. 

Suomen uusi kansallinen suunnitelma näihin yhteisiin tavoitteisiin pääsemiseksi julkistettiin ihan äskettäin, 25. huhtikuuta. Se on nimeltään "Luonnon kantokyvyn turvaava, hyvinvoiva ja globaalisti vastuullinen Suomi". Tämän Suomen kestävän kehityksen strategian läpileikkaavat periaatteet ovat oikeudenmukaisuuden, yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon varmistaminen; koko yhteiskunnan osallistaminen ja osallisuus; heikoimmassa asemassa olevien korostettu huomioiminen; pitkäjänteisyyden ja johdonmukaisuuden varmistaminen sekä globaalin vastuun kantaminen. 

Nämä samat teemat voisivat olla myös ohjenuoria äideille, lasten ja nuorten kasvatukselle, perheille ja yhteisöille: kaikki osallistuvat, kaikki kunnioittavat toisiaan ja kantavat vastuuta. 

Äidin merkitys on kuitenkin aivan keskeinen, ja siksi haluan loppuun toistaa englantilaisen George W. E. Russellin osuvat sanat:

Se miten hyvä koti on,
ei riipu rikkaudesta
eikä väljyydestä
eikä kauneudesta
eikä ylellisyydestä.
Kaikki riippuu äidistä.

Olen saanut kunniatehtävän lukea tänään tämän arvokkaan ansiomerkin saavien äitien nimet.

Kiitokseksi merkittävästä työstänne äiteinä ja kasvattajina Tasavallan Presidentti on myöntänyt Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalin kultaristein seuraaville äideille:

Republikens President har förlänat följande mödrar medalj av I klass med guldkors av Finlands Vita Ros orden:

Aikkila Anna Karoliina
Bui Thi TUYET
Fellman Birgit Katarina
Hakovirta Briitta Irina Elisabet
Hihnala Eija Helena
Jaakkola Aini Iiris
Kaksonen Carina Maria
Kalliokoski Outi Elina
Korhonen Eija Katriina
Lähde Eine Marketta
Mikkola Irma Tuulikki
Mikkonen Elise Mirjami
Mononen Sanna Pauliina
Mustajärvi Sanni Maria
Mustonen Sisko Anelma
Mäkelä Sari Hannele
Mäkilä Terhi Hannele
Nupponen-Kollin Kirsi-Liisa
Ovaska Merja Sinikka
Paananen Ritva Annikki
Peltoniemi Tuija Marjaana
Pitkänen Tanja Maria Katariina
Poukkula Terttu Maria
Pöysti Koulbanu
Riikola Eija Hannele
Ruotsalainen Kirsti Anneli
Saari Kaija Kristina Sofia
Sjöblom Gunnel Maria
Syrjälä Hanna Margareetta
Vapaavuori Ritva Hellevi

Lue myös:

 
Sivun alkuun