Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Seitsemän päivän hoitotakuu on ajuri - hoidon saatavuus ja jatkuvuus sen tavoite

sosiaali- ja terveysministeriö
Julkaisuajankohta 21.4.2023 10.54
Kolumni
kuvituskuva

Hallitustunnustelut ovat käynnissä ja keskustelu julkisuudessa vilkasta siitä, mistä tavoiteltava säästö seuraavalla hallituskaudella syntyy. Sosiaali- ja terveysministeriö on samoilla linjoilla siitä, että palveluiden leikkaaminen ei ole ratkaisun avain, vaan asioiden tekeminen paremmin ja toisin.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuun siirtämisellä tavoiteltiin juuri sitä, että kuntia laajemmat hartiat omaavat hyvinvointialueet pystyisivät tarjoamaan sosiaali- ja terveyspalvelut aiempaa kustannustehokkaammin. Uudistus on tullut voimaan vuoden alusta ja on tärkeää, että sille asetettujen tavoitteiden realisoitumista maltetaan odottaa. 

Pelkkä sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden uudistaminen ei kuitenkaan riitä. Tärkeämpää on se, että ihmisten yhdenvertaisuus hoitoon ja palveluihin pääsyssä lisääntyy ja niiden laatu ja vaikuttavuus paranevat uudistuksen myötä. Yksi merkittävimmistä hoitoon pääsyä edistävistä uudistuksista päättyvällä hallituskaudella on ollut perusterveydenhuollon seitsemän päivän hoitotakuusta säätäminen. Kansainvälisessä vertailussa perusterveydenhuollon huono hoidon saatavuus pitkine odotusaikoineen on Suomen häpeäpilkku ja aiheuttaa merkittäviä ongelmia ja kustannuksia yhteiskunnalle. Kustannukset näkyvät mm. lasten, nuorten, ikäihmisten ja työttömien heikentyneenä toimintakykynä ja hoitamattomina sairauksina, mukaan lukien mielenterveysongelmat, kun hoitoon ei ole päässyt. Väestö kokee tämän suurena ongelmana. 

Painopiste ennaltaehkäisevään toimintaan ja hoidon jatkuvuuteen

Erikoissairaanhoidon kustannukset ovat kasvaneet pitkään samaan aikaan kun perusterveydenhuollon ja mielenterveyspalvelujen kustannukset ovat pysyneet samoina. Yhteiskuntana emme selviä erikoissairaanhoidon nykyisestä kustannuskehityksestä ilman toimenpiteitä. Tärkeintä on siirtää painopistettä ennaltaehkäisevään toimintaan ja peruspalveluihin, jotta raskaampien (ja kalliimpien) palvelujen tarvetta saadaan vähennettyä. Seitsemän päivän hoitotakuu on ajuri, jolla tätä muutosta saadaan terveydenhuollossa tehtyä. Hoitotakuun tiukennuksen kaltaiset uudistukset pitäisikin nähdä hyvinvointitaloudellisina investointeina, joilla hillitään kustannusten kasvua. Uudistuksesta luopuminen ei lyhyen aikavälin säästökohteena ole pidemmän aikavälin näkökulmasta järkevää. Jos perusterveydenhuollon toimintaa ei saada parannettua, on sinne myös vaikea saada riittävästi osaavaa henkilökuntaa.

Seuraava askel perusterveydenhuollon laadun ja vaikuttavuuden tehostamisessa on hoidon jatkuvuuden parantaminen. Tieteelliset tutkimukset osoittavat kiistatta hyvään hoitosuhteen jatkuvuuteen liittyvät hyödyt. Terveydenhuollon kokonaiskustannukset ovat pienemmät, päivystyskäyntien ja ennaltaehkäistävissä olevien sairaalajaksojen määrä on pienempi, kuolleisuus on vähäisempää, sairauksien hoitotasapaino on parempi, liitännäissairauksien ja komplikaatioiden, kuten sepelvaltimotaudin, aivoverenvuotojen, sydäninfarktien riski pienenee ja potilastyytyväisyys lisääntyy.  

Mielenterveyttä tukevia toimia 

Mielenterveyspalveluihin pääsyä ja ennaltaehkäiseviä, mielenterveyttä tukevia toimia on edelleen voimakkaasti edistettävä, vaikka seitsemän päivän hoitotakuu sisältää myös psyykkiset sairaudet. Tämä koskee erityisesti lapsia ja nuoria, mutta myös työikäisiä – ovathan mielenterveyden ongelmat yksi suurimmista työkyvyttömyyden aiheuttajista. OECD on arvioinut, että mielenterveyden häiriöt aiheuttavat Suomelle jopa 11 miljardin kustannukset. Investointi väestön hyvään mielenterveyteen maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin. Tiekartta mielenterveysongelmien vähentämiseen löytyy Mielenterveysstrategiasta, Lapsistrategiasta ja jo tehdystä kattavasta kehittämistyöstä hyvinvointialueilla. 

Yksittäisten säästökohteiden sijaan järkevämpää olisi tunnistaa ne kohdat, joissa pitkän aikavälin hyöty on suurinta sekä taloudellisesti että väestön hyvinvoinnin kannalta. Tässä apuna on hyvinvointitaloudellinen ajattelu ja -laskenta, jota tulisi määrätietoisesti kehittää eteenpäin. 

Eveliina Pöyhönen 
johtaja, Asiakkaat ja palvelut –osasto, STM

 
Sivun alkuun