Sidosryhmät keskustelivat WHO:n pandemiasopimuksesta
Sosiaali- ja terveysministeriö järjesti 11.3. sidosryhmätilaisuuden, jossa keskusteltiin WHO:ssa neuvoteltavasta pandemiasopimuksesta. Sopimuksen tavoitteena on vahvistaa kansainvälistä varautumista pandemioihin ja muihin terveysuhkiin.
Pandemiasopimuksesta on neuvoteltu vuodesta 2022 lähtien. Suomi osallistuu neuvotteluihin osana Euroopan unionia, joka muodostaa yhteiset kannat neuvotteluihin. Suomen neuvotteluvaltuuskunnassa ovat mukana sosiaali- ja terveysministeriö, ulkoministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Eduskunnalle on annettu tietoja neuvotteluiden eri vaiheissa ja eduskunta osallistuu Suomen neuvottelukantojen muodostamiseen.
Sidosryhmätilaisuuteen osallistui neuvotteluvaltuuskunnan lisäksi muun muassa Lääkärit ilman rajoja ry, SPR, SOSTE, Kela ja Tampereen yliopisto.
Tavoitteena nopea tiedonkulku terveysuhkista maiden välillä
"Neuvottelut ovat edenneet hitaasti, mutta paljon on saatu myös sovittua. Vielä on auki periaatteellisia, yleispoliittisia kysymyksiä, joita ratkotaan seuraavalla, viimeiseksi tarkoitetulla neuvottelukierroksella huhtikuussa", kertoi kansainvälisten asiain neuvos Outi Kuivasniemi, joka toimii Suomen valtuuskunnan puheenjohtajana.
Yksi keskeinen kysymys pandemiasopimuksessa on patogeenien saatavuutta ja hyötyjenjakoa koskeva mekanismi (PABS, Pathogen Access and Benefit-Sharing). Kyse on siitä, että varmistetaan tiedon jakaminen taudinaiheuttajista, jotta niille voidaan kehittää lääkinnällisiä vastatoimia ja että näitä vastatoimia saadaan jaettua niitä tarvitseville maille. Tämä on keskeisen tärkeää pandemioiden hallitsemiseksi.
"Tavoitteena on mahdollisimman nopea tiedonkulku maiden välillä kansainvälisistä terveysuhkista. Tiedon jakaminen on avain siihen, että päästään kehittämään lääkkeitä. Esimerkiksi koronapandemian aikana Kiina jakoi viruksen sekvenssitiedot, joiden pohjilta päästiin nopeasti kehittämään diagnostiikkaa ja rokotteita", kertoi THL:n tutkimusprofessori Hannu Kiviranta.
Sopimukseen ei ole tulossa uusia rahoitusvelvoitteita
Pandemiasopimuksen neuvottelut ovat tiiviisti kietoutuneet laajempaan keskusteluun globaalista oikeudenmukaisuudesta pandemiatilanteissa. Erityisesti globaali etelä näkee pandemiasopimuksen keinona turvata maidenvälinen oikeudenmukaisuus. Sopimukseen ei ole suunnitteilla sitovia uusia rahoitusvelvoitteita, vaan tarkoituksena on hyödyntää olemassa olevia rahoitusmekanismeja kuten Maailman pankin pandemiarahastoa.
"Suomi on pitänyt neuvotteluissa esillä muun muassa sukupuolten tasa-arvoa ja sitä, että kansainvälisen humanitaarisen oikeuden viittaukset olisivat koherentteja. Tavoitteena on saada aikaan sopimus, joka istuu kansainvälisen oikeuden kokonaisuuteen", totesi erityisasiantuntija Pasi Mustonen Geneven edustustosta.
Pandemiasopimus on tarkoitus hyväksyä WHO:n yleiskokouksessa toukokuussa 2025. Päätös pyritään tekemään konsensuksella, eli lähtökohtaisesti päätös pandemiasopimuksen hyväksymisestä tehtäisiin kaikkien jäsenvaltioiden hyväksynnällä. Kun WHO:n yleiskokous on hyväksynyt pandemiasopimuksen, kukin WHO:n jäsenvaltio käsittelee ja päättää siihen sitoutumisesta valtiosääntönsä mukaisesti.
Lisätietoja:
kansainvälisten asiain neuvos Outi Kuivasniemi, p. 0295 163 117
lakimies Jenna Uusitalo, p. 0295 163 110
etunimi.sukunimi(at)gov.fi