Sisäilman radonpitoisuudet voidaan saada kuriin – uusi toimintasuunnitelma listaa keinoja
Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut kansallisen toimintasuunnitelman radonista aiheutuvien riskien ehkäisemiseksi. Toimintasuunnitelmassa asetetaan pitkän aikavälin tavoitteet ja keinot, joiden avulla radonista aiheutuvaa keuhkosyöpäriskiä Suomessa voidaan pienentää.
Toimintasuunnitelman pääpaino on saada sisäilman radonpitoisuudet vähenemään. Tämä on tärkeää siksi, että hengitysilman radon aiheuttaa suomalaisille eniten säteilyaltistusta. Radonkaasu päätyy sisäilmaan joko rakennuksen alla ja ympärillä olevasta maa- ja kallioperästä, rakennustuotteista tai porakaivovedestä. Korkeita radonpitoisuuksia voidaan mitata kaikkialla Suomessa.
Radonpitoisuutta voidaan vähentää monin tavoin. Pitkällä aikavälillä on tärkeää, että rakennukset suunnitellaan ja rakennetaan koko maassa radonturvallisella tavalla. Keinona on esimerkiksi radonimurin asentaminen. Myös rakennusten korjausten yhteydessä on syytä tehdä radontorjuntaa samanaikaisesti muiden korjausten kanssa, mikäli se on tarkoituksenmukaista.
Yksi toimintasuunnitelman tavoitteista on kytkeä sisäilman radon näkyvämmin osaksi sisäilman terveellisyyttä ja rakennusterveyttä koskeviin ohjelmiin esim. Terveet Tilat 2028 -ohjelmaan.
Tietoisuutta radonin riskeistä on tarkoitus parantaa. Esimerkiksi radonin mittausvelvoitetta työpaikoilla tai muissa oleskelutiloissa ei tunneta kovin hyvin.
Toimintasuunnitelmassa korostuu oikean tiedon tärkeys radonhaittojen torjunnassa. Tietoisuutta radonista, sen haitoista ja oikealla tavalla toteutettavista torjuntakeinoista on tarpeen lisätä niin viranomaisten kuin asukkaidenkin näkökulmasta. Moni ei esimerkiksi tiedä, että Suomessa porakaivon vesi voi olla merkittävä sisäilman radonin lähde. Radonaltistumista on kuitenkin mahdollista vähentää oikein toimimalla.
Radon lisää keuhkosyövän riskiä
Radon on tupakoinnin jälkeen merkittävin tunnettu keuhkosyövän aiheuttaja. Altistuminen radonille
lisää erityisesti tupakoivien riskiä sairastua keuhkosyöpään. Toisaalta radon on tupakoimattomien
merkittävin tunnettu keuhkosyövän aiheuttaja. Suurin osa keuhkosyövistä voitaisiin välttää lopettamalla tupakointi ja vähentämällä altistumista radonille.
Toimintasuunnitelman laatimisen taustalla ovat EU:n säteilydirektiivin vaatimukset. Nämä toimeenpannaan Suomessa uudella säteilylailla ja valtioneuvoston asetuksella ionisoivasta säteilystä.
Lisätietoja:
Neuvotteleva virkamies Vesa Pekkola, [email protected]