Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön kielitaitoa vahvistetaan potilasturvallisuuden parantamiseksi
Sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelevien ammattilaisten riittävä suomen tai ruotsin kielen taito on keskeinen osa potilasturvallisuutta ja palvelujen laatua. Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan toimia, joilla kielitaidon varmistamista vahvistetaan ja työnantajia tuetaan kieliosaamisen kehittämisessä.
Ulkomailta muuttaneiden lääkäreiden, sairaanhoitajien, lähihoitajien ja hoiva-avustajien kielitaidossa on osin havaittu puutteita. Puutteellinen kielitaito voi aiheuttaa väärinkäsityksiä potilaiden kanssa, virheitä potilastietojen kirjaamisessa ja pahimmillaan vaaratilanteita hoidossa.
"Riittävä kielitaito ei ole pelkkä muodollinen vaatimus, vaan keskeinen osa potilasturvallisuutta ja hyvää hoitoa. Tavoitteena on varmistaa, että sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelevillä on työtehtäviensä ja kielialueen edellyttämä kielitaito ja että työnantajilla on kielitaidon varmistamiseen riittävät työvälineet ja tuki", toteaa sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman.
Kielitaitovaatimuksia ja niiden varmistamista tarkastellaan
On haastavaa arvioida tarkasti, kuinka monen henkilön kielitaitoa olisi tarpeen parantaa. Vuosittain ammattioikeuksia hakee noin 60–80 ulkomailla koulutettua sairaanhoitajaa ja 40–50 lääkäriä, joiden kieli on muu kuin suomi tai ruotsi. Lisäksi Suomessa lähihoitajakoulutuksen suorittaa vuosittain noin 2 500–3 000 henkilöä, joiden äidinkieli ei ole suomi tai ruotsi. Yhteensä voidaan arvioida, että noin 2 600–3 200 henkilöllä olisi vuosittain tarvetta nykyistä laajemmalle kielikoulutukselle. Lisäksi työelämässä on jo suuri joukko ammattilaisia, joiden kielitaitoa olisi tarpeen vahvistaa.
Valmistelussa tarkastellaan mahdollisuutta nostaa kielitaitovaatimus nykyisestä B1-tasosta (YKI 3) vähintään tasolle B2 (YKI 4) sekä varmistaa nykyistä paremmin, että henkilöstöllä on työtehtäviensä edellyttämä kielitaito. Samalla uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilölainsäädäntöä ja valvontalakia. Valmistelussa on myös mahdollisuus antaa lupa- ja valvontaviranomaiselle oikeus antaa tarkempia määräyksiä kielitaidosta ja sen osoittamisesta.
Työnantajien vastuuta tuetaan kehittämällä kielikoulutusta ja työvälineitä
Suurin vastuu kielitaidon varmistamisesta on työnantajilla. Työnantajien tueksi kehitetään yhtenäisempiä käytäntöjä kielikoulutukseen ja kielitaidon arviointiin. Tavoitteena on rakentaa yhteinen kielikoulutuksen toteutusmalli, oppimisalusta sekä oppimateriaaleja ja arvioinnin työvälineitä oppilaitoksille ja työnantajille. Osa toimista voidaan toteuttaa jo tällä vaalikaudella.
Pidemmällä aikavälillä tavoitteena on kehittää sosiaali- ja terveydenhuoltoon oma sote-alan kielitutkinto, joka mittaisi nimenomaan työssä tarvittavaa kielitaitoa.
Lisätietoja
Lääkintöneuvos Taina Mäntyranta, p. 0295 163 692
Johtaja Jaska Siikavirta, p. 0295 163 394
Erityisasiantuntija Jenni Kangas, p. 0295 163 499
Sosiaali- ja terveysministerin erityisavustaja Nuutti Hyttinen, p. 0295 163 073
Sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected]