Valtioneuvoston verkkosivusto uudistuu. Sivustolla saattaa tilapäisesti olla toimimattomia linkkejä, häiriöitä ja puutteita.
Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkisen puhe valtakunnallisessa äitienpäiväjuhlassa
Arvoisa Tasavallan Presidentti ja Tohtori Haukio, Arvoisat Äidit, Kära mammor, Hyvät juhlavieraat.
Aivan aluksi haluan toivottaa hyvää äitienpäivää!
Jag vill alldeles först önska er alla en riktigt god morsdag.
Kukkien ja korttien lisäksi äitienpäivä on kiitoksen, arvostuksen ja äitien yhteiskunnallisen roolin tarkastelun hetki. Olemme yksityisen ja yleisen asian äärellä. Tarkastelemassa yhtä elämän merkittävimmistä suhteista.
Äitiys ei aina ole helppo rooli ja tehtävä.
Vanhemmuutta voi hyvällä syyllä kuvata painavimmaksi vastuuksi, mitä meillä on. Vanhemmuus tuo mukanaan huolen, joka ei koskaan täysin väisty.
Vanhemmuus, lapsiperhearki ja vastuu läheisistä voi olla ajoittain raskasta. Vanhemmuudessa, kuten elämässä, on vastoinkäymisiä – toisilla suurempia, varmasti kaikilla meistä ainakin pienempiä. Näistä onkin tärkeää puhua, ja paljonhan vanhemmuudesta näiden kautta puhutaankin.
Toivon mukaan ennen kaikkea vanhemmuus kuitenkin tuo iloa, naurua ja merkitystä. Opettaa, kasvattaa ja antaa uutta perspektiiviä maailmaan ja elämään. Se on puhdasta ja pyyteetöntä läheisyyttä ja rakkautta.
Man kan gott säga att föräldraskapet är det största ansvaret vi har att bära som människor. Vi slutar aldrig att oroa oss för våra barn. Föräldraskapet, familjelivet och ansvaret för sina nära kan ibland kännas tungt. I föräldraskapet, precis som i livet i övrigt, möter vi både med- och motgångar. Det är viktigt att vi kan tala också om det som är svårt.
I bästa fall innebär föräldraskap ändå glädje, gemenskap och mening. Föräldraskapet ger oss insikter, det får oss att växa som människor och ger nya perspektiv på världen och på livet. Det ger oss närhet och kärlek.
Ei ole olemassa yhtä oikeaa äidin mallia. Det finns inte bara ett rätt sätt att vara mamma.
Ei yhtä oikeaa perheen muotoa, ei yhtä oikeaa tapaa olla vanhempi.
Hyvä äiti, vanhempi, kasvattaja ja roolimalli voi olla omalla tavallaan. Jokainen perhe on arvokas ja ansaitsee tukea ja tunnustusta yhteiskunnalta.
Jokainen äiti on juhlimisen arvoinen. Varje mamma är värd att firas.
Jokainen äiti paras äiti omalle lapselleen.
Äitiyttä ei voi eikä pidä suorittaa eikä mitata. Äidit tarvitsevat ympärilleen tukiverkostoja, kannustusta ja kiitosta. Jokainen äiti ansaitsee myös ymmärrystä ja armoa. Itseltään ja muilta.
Moderskap är en gåva, och jag hoppas att var och en som drömmer om att bli mamma får bli det.
Yhteiskunnan tehtävä on tukea ja varmistaa, että äitiys on mahdollista niille, joiden haaveena vanhemmuus on. Monelle haave on toteutumatta esimerkiksi taloudellisen epävarmuuden, parisuhdetilanteen, seksuaalisen suuntautumisen tai lapsen saannin vaikeuden vuoksi. Tänään myös nämä naiset ovat ajatuksissani.
Hyvät juhlavieraat.
Suomi on monessa suhteessa tasa-arvoinen maa. Hyvä maa olla äiti. Jo pitkään Suomessa on ymmärretty panostaa äitien ja lasten terveyteen, perheiden hyvinvointiin ja toimeentuloon sekä naisten työelämäosallisuuteen.
Yhä silti naiset tekevät miehiä useammin sekä julkista että yksityistä hoivatyötä. Äidit käyttävät valtaosan perhevapaista, ja suurin osa yksinhuoltajista ja omaishoitajista on naisia. Naiset tekevät usein enemmän kotitöitä kuin miehet.
Työn ja muun elämän yhdistämisen haasteet korostuvat esimerkiksi epäsäännöllistä vuorotyötä tekevillä. Hoivan ja työn yhdistäminen ei ole vain pikkulapsiperheiden asia, vaan se voi liittyä moniin muihinkin elämäntilanteisiin eri elämänkaaren vaiheissa. Ei ole aina helppoa olla äiti.
Viime elokuussa voimaan tullut perhevapaauudistus on uudistus, jota pidän itse yhtenä viime vaalikauden tärkeimmistä. Se on historiallinen panostus lapsiperheisiin ja parannus perheiden asemaan.
Uudistus lisäsi ansiosidonnaisten vanhempainrahapäivien määrää. Samalla tavoitteena on hoivavastuun tasaisempi jakautuminen. Sillä olisi myönteinen vaikutus niin perheissä, kuin koko yhteiskunnassa. Uudessa perhevapaamallissa perheille on toisaalta enemmän mahdollisuuksia, valinnanvapautta ja joustoja perhevapaiden pitämiseen. Joustavuuden lisäksi uudistus huomioi myös perheiden moninaisuuden ja erilaiset perheet.
Se, että molemmilla vanhemmilla on yhtäläinen perhevapaajakso, antaa myös viestin tasa-arvoisesta vanhemmuudesta koko yhteiskuntaan ja työelämään.
Perhelainsäädäntöä tultaneen päivittämään myös jatkossa. Lastenhoidon tukien ja lapsilisäjärjestelmän kehittäminen noussevat tulevina vuosina keskusteluun. Samalla esimerkiksi vuorotyötä tekevien vanhempien tuki, pienten koululaisten vuorohoito, vuoroasumisen huomioiminen ja perheiden moninaisuuden tunnistaminen vaativat työtä jatkossakin.
Lapsi- ja perhemyönteisyyden edistämisessä on tehtävää koko yhteiskunnallamme, ei ainoastaan lainsäädännössä ja palveluissa, mutta myös asenteiden tasolla.
Hyvät ystävät.
Suomalaisten lasten ja lapsiperheiden hyvinvointia koskevat tutkimukset kertovat suuressa kuvassa positiivista viestiä: suuri osa suomalaisista lapsista voi hyvin, pärjää ja kokee arkensa turvalliseksi. Huolestuttavaa kyllä, samaan aikaan ongelmat perheissä myös kasaantuvat, ja usein sosioekonominen tausta vaikuttaa lasten hyvinvointiin, terveyteen, koulumenestykseen ja turvallisuuden tunteisiin.
Tänään huoli omasta ja perheen toimeentulosta painaa monia elinkustannusten kohotessa.
Huoli suomalaisten lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnista on varmasti yhteinen kaikille suomalaisille päättäjille, vaikka näkemyserot muuten politiikkaan kuuluvatkin.
Aikana, jona taloudelliset reunaehdot määrittelevät poliittista keskustelua, maailmaa ravistelleen pandemian jälkimainingeissa, Euroopassa käytävän hyökkäyssodan koetellessa turvallisuudentunnetta, ja erilaisten lapsia ja nuoria koskevien uutisten huolestuttaessa, lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi on teema, joka ei saa tulevinakaan vuosina meiltä päättäjiltä unohtua, vaan sen on oltava poliittisen päätöksenteon keskiössä.
Arvoisat äidit, hyvät vieraat.
Tänään olemme kokoontuneet juhlistamaan ja kunnioittamaan äitejä.
Tasavallan presidentti palkitsee äitienpäivänä ansioituneita äitejä. Tämä arvokas perinne alkoi vuonna 1946. Äideille myönnetyillä kunniamerkeillä on siis pitkät perinteet, ja tänään kunniamerkin saavat äidit liittyvät pitkään ja arvokkaaseen joukkoon.
Vi har samlats här idag för att fira och hedra alla mammor. På mors dag förlänar republikens president förtjänsttecken åt mammor som utmärkt sig som föräldrar.
Te, tänään kunniamerkein palkittavat äidit, olette kulkeneet jo pidemmän polun äiteinä, vanhempina ja kasvattajina. Olette omilla esimerkeillänne osoittaneet, miten äitiydellä ja kasvattajuudella voi olla monet kasvot.
Jokainen teistä on kulkenut oman polkunne äidiksi. Elämäänne on mahtunut erilaisia rooleja. Olette toimineet vanhempana, kasvattajana ja huolenpitäjänä eri tavoin. Välittäminen, rakkaus ja huolenpito sekä raskas mutta palkitseva vastuunkanto yhdistävät teitä. Te, kuten jokainen äiti, ansaitsette tänään ja jokaisena päivänä arvostuksen, kunnioituksen ja kiitoksen.
Olen ylpeä saadessani tänään juhlistaa ja kiittää teitä äitejä. Toivotan teille sydämellisesti onnea. Itse vasta teitä lyhyemmän tien äitinä kulkeneena olen nöyränä kokemustenne ja esimerkkinne edessä.
Kiitokseksi merkittävästä työstänne äiteinä ja kasvattajina Tasavallan Presidentti on myöntänyt Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalin kultaristein seuraaville äideille:
Som tack för ett betydande arbete som mödrar och fostrare har Republikens President förlänat följande mödrar medalj av I klass med guldkors av Finlands Vita Ros orden:
Falck, Kirsti Seija Maarit
Heikkinen, Martta Kyllikki
Holopainen, Hannele Ulla-Maarit
Huhtinen, Arja Tuulikki
Janhunen, Kirsi Hannele
Jumisko-Putula, Merja Tuulikki
Jurvanen, Taimi Orvokki
Kajander, Kirsi Maarit
Kajuutti, Kaija Anneli
Kinnunen, Saara Annikki
Konttinen, Maija-Leena
Koschinski, Regina Elisabeth
Kurikka, Hilkka Pauliina
Kuusisto, Tarja Helena
Laaksonen, Pauliina Noora Marjatta
Lindberg, Riitta Anneli
Lokka, Terttu Maria Anneli
Mattsson, Birgit Märta-Lis
Mäkelä, Tuula Kaarina
Männistö, Maire Lea Marketta
Nenonen, Anja Elisa
Nevalainen, Sari Tuulia
Ojanne, Elina Johanna
Pellikka, Päivi Sari Kaarina
Piipponen, Riitta-Miina Helena
Pöyhtäri, Riitta Aulikki
Rahkola, Marjut Anneli
Rapeli-Kolehmainen, Päivi Aulikki
Savolainen, Irmeli
Suhonen, Viia Tellervo
Tanhua, Mari Kyllikki
Teelmäki-Viitanen, Carita Karoliina
Uusimaa, Vuokko Orvokki
Varanka, Sirpa Tyyne Kaarina
Varis, Teija Marjatta
Vesterbacka, Anni Aliisa
Viitaniemi, Marja Liisa
Virrankoski, Taru Kristiina
Vuori, Johanna Kaarina