Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan talousarvioehdotus vuodelle 2023

sosiaali- ja terveysministeriö
Julkaisuajankohta 5.8.2022 10.34
Tiedote

Sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa hallinnonalan määrärahoiksi vuodeksi 2023 noin 15,8 miljardia euroa. Määräraha on noin 0,2 miljardia euroa vähemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Lasku johtuu pääosin hallitusohjelmahankkeiden päättymisestä ja tarvearvion muutoksista.

Talousarvioehdotuksessa muun muassa puretaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluvelkaa, toteutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön saatavuuden ja riittävyyden ohjelmaa ja kehitetään työttömyysturvaa sekä työelämän ulkopuolella olevien kuntoutusta. Lisäksi selkeytetään sivutoimisen opiskelun ja työttömyysetuuden yhteensovittamista ja yrittäjän työeläketulon vahvistamista.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan määrärahoista käytetään eläkemenoihin 32 prosenttia, perhe- ja asumiskustannusten tasaukseen sekä perustoimeentulotukeen 29 prosenttia sekä työttömyysturvaan 14 prosenttia. Sairausvakuutuksen osuus määrärahoista on 14 prosenttia, kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon osuus 3 prosenttia sekä terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen tarkoitettujen avustusten osuus 2 prosenttia.

Perustoimeentulotukeen lisää rahoitusta

Sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa perhe- ja asumiskustannusten tasaukseen, perustoimeentulotukeen ja eräisiin palveluihin 4,6 miljardia euroa. Se on 56,3 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2022. Lisäys johtuu pääasiassa asumistuen tarvearvioiden muutoksista ja Kelan toimintakulujen lisäyksistä.

Yleisessä asumistuessa on huomioitu kiinteistöveron lisääminen osaksi hyväksyttäviä asumismenoja, mikä lisää valtion osuutta yleisen asumistuen ja eläkkeensaajan asumistuen kustannuksista yhteensä 1,5 miljoonaa euroa vuonna 2023. Tällä kompensoidaan kiinteistöverouudistuksen vaikutuksia. 

Kelan toiminnan kuluihin ministeriö ehdottaa 509,5 miljoonaa euroa. Se on noin 19 miljoona euroa enemmän kuin vuonna 2022. Toimintakuluissa on huomioitu eläkekulujen kasvun ja ansiotason muutoksen lisäksi etuus- ja asiointipalvelun kehittämisen kustannuksia sekä palkansaajan työssäoloehdon uudistamisen aiheuttama lisäkustannus.

Työttömyysturva

Työttömyysturvaan sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa 2,3 miljardia euroa. Se on 0,3 miljardia euroa vähemmän kuin vuonna 2022. Vähennys johtuu työttömien määrän arvioidusta laskusta.

Työttömyysturvassa on huomioitu palkansaajan työssäoloehdon uudistaminen tuloperusteiseksi. Tuloperusteisen työssäoloehdon myötä aiempaa useampi täyttää työssäoloehdon ja tulee siten oikeutetuksi ansio- tai peruspäivärahaan. Tuloperusteinen työssäoloehto ei lisää valtion osuutta työttömyysturvamenoista.

Tekijänoikeuskorvaukseen oikeutettujen työttömien tekijöiden ja taiteilijoiden asemaa parannetaan luopumalla tekijänoikeuskorvausten sovittelusta. Sovittelusta luopuminen lisää valtion menoja 1,0 miljoonalla eurolla.

Sosiaali- ja terveysministeriö rahoittaa kuntien velvoitetyöhön maksetusta palkkatuesta peruspäivärahaa vastaavan määrän. Määräraha ehdotetaan siirrettäväksi työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle. Siirrettävä määräraha olisi 25,7 miljoonaa euroa.

Hallitus on päättänyt, että sivutoimisen opiskelun ja työttömyysetuuden yhteensovittamista selkeytetään ja että työhaun ohessa on mahdollista opiskella ja kehittää omaa osaamistaan aiempaan laajemmin työttömyysetuutta menettämättä. Tämän arvioidaan lisäävän valtion menoja 5,0 miljoonalla eurolla.

Sairausvakuutukseen lisää rahoitusta

Sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa sairausvakuutukseen 2,3 miljardia euroa. Se on 101 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2022. Lisäys johtuu pääosin sairausvakuutuksen tarvearvion muutoksista ja rajat ylittävän terveydenhuollon korvauksista.
 
Lisäyksessä on huomioitu 1,0 miljoonaa euroa valtion korvauksena paperittomille annetun välttämättömän hoidon kustannuksiin sekä 10,0 miljoonaa euroa rajat ylittävää terveydenhuoltoa koskevan lain muuttamisesta.

Sairausvakuutuksesta maksettavia matkakorvauksia ja taksimatkan enimmäishintaa on korotettu ajalle 1.7.-31.12.2022 polttoaineen hinnan nousun johdosta. Korotus lisää valtion menoja 5,3 miljoonaa euroa.

Sairausvakuutuksessa on huomioitu hoitajamitoituksen rahoitukseen liittyvinä muutoksina 42,7 miljoonaa euroa yksityisen sairaanhoidon korvausten säästönä ja 46 miljoonaa euroa lääkesäästönä. Lääkesäästön arvioidaan kasvavan 60,0 miljoonaan euroon vuonna 2024.

Sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa kuntoutusrahaetuuksien ja osasairauspäivärahan kehittämiseen 4,3 miljoonaa euroa. Työelämän ulkopuolella olevien asiakkaiden kuntoutuksen onnistumisen ja kuntoutukseen sitoutumisen tueksi ehdotetaan muun muassa kuntoutusrahan maksamista ammatillisen kuntoutuksen odotus- ja väliajalta ja mahdollistamalla osa-aikainen työskentely kuntoutuksessa oleville työttömille henkilöille ilman, että he menettävät oikeuttaan kuntoutusrahaan. Myös omavastuuaikoja ehdotetaan selkeytettäväksi.

Elokuussa 2022 voimaan tullut perhevapaauudistus lisää määrärahatarvetta 5,4 miljoonalla eurolla.

Eläkkeisiin lisää rahoitusta

Sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa eläkkeisiin 5,1 miljardia euroa. Se on 75 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2022.

Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa muutoksia yrittäjän työeläketulon vahvistamiseen ja tarkistamiseen vuodesta 2023 alkaen. Muutosesityksellä pyritään vaikuttamaan siihen, ettei työtuloa vahvistettaisi liian alhaiseksi suhteessa yrittäjän työpanoksen arvoon. YEL-työtulon määrittäminen tapahtuisi nykyistä tarkemmin ja velvoittamalla eläkelaitokset tarkistamaan säännöllisesti voimassaolevien vakuutusten YEL-työtulo. Ministeriö arvioi, että vakuutusmaksujen tuoton kasvu olisi noin 6 prosenttia, jolloin valtion osuus yrittäjän eläkemenosta pienentyisi 16,3 miljoonaa euroa.

Veteraaneille, asevelvollisille ja lähiomaisille tukea

Veteraanien tukemiseen sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa 158,2 miljoonaa euroa. Se on 34,5 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2022. Määrärahojen lasku johtuu pääasiassa siitä, että veteraaneja on vuosi vuodelta vähemmän kuin aikaisemmin. 

Määrärahoista suuntautuu 33,0 miljoonaa euroa sotilasvammakorvauksiin, 17,0 miljoonaa euroa sotainvalidien laitosten käyttökustannuksiin, 5,5 miljoonaa euroa rintamalisiin ja 100,0 miljoonaa euroa rintamaveteraanien kuntoutukseen ja kotiin vietäviin palveluihin. Sotilasinvalidien puolisoiden kuntoutukseen, eräissä Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutukseen ja eräille ulkomaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille rintama-avustukseen sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa 2,0 miljoonaa euroa. Valtion korvaukseksi sodista kärsineiden huoltoon ministeriö ehdottaa 0,7 miljoonaa euroa.

Sosiaali-ja terveydenhuoltoa tuetaan

Sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa kuntien järjestämään sosiaali- ja terveydenhuoltoon 458,7 miljoonan euron määrärahaa. Se on 81,1 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Vähennys aiheutuu pääosin hallitusohjelmahankkeiden päättymisestä.

EU:n elpymis- ja palautumissuunnitelman rahoituksesta ministeriö ehdottaa 110 miljoonaa euroa kohdennettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelan purkuun sekä hoitoon pääsyn nopeuttamiseen ja 8,5 miljoonaa euroa työkyvyn tuen palveluihin sekä mielenterveyden ja työkyvyn vahvistamiseen.

Sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa 25,4 miljoonan euron määrärahaa sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisen valmiuden korvauksiin. Määräraha on 25 miljoonaa euroa enemmän kuin aiemmin. Määrärahasta ehdotetaan varattavaksi 15 miljoonaa euroa Ukrainasta saapuvien lastensuojelun piirissä olevien lasten ja nuorten lastensuojelusta aiheutuvien kustannusten korvauksiin sekä 10 miljoonaa euroa sosiaali- ja terveydenhuollon valmiuskeskusten käynnistämiseen ja toiminnan korvaamiseen.

Terveydenhuollon ja sosiaalityön yliopistotasoiseen tutkimukseen ministeriö ehdottaa 30 miljoonaa euroa. Se on 5,0 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2022. Lisäksi ehdotetaan 123,7 miljoonaa euroa sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköille sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön erikoistumiskoulutukseen. Se on 27,7 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2022. Lisäyksestä 13,7 miljoonaa euroa johtuu sosiaali- ja terveydenhuollon saatavuuden ja riittävyyden ohjelmasta ja 14,0 miljoonaa euroa sosiaali- ja terveysalan AMK-tutkintoihin kuuluvan harjoittelun korvaamisesta.

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön toteuttamaan opiskeluterveydenhuoltoon valtio osoittaa rahoitusta 67,5 miljoonaa euroa. Summa on 1,7 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2022. Lisäyksestä 0,7 miljoonaa euroa johtuu hoitotakuun voimaantulosta 1.9.2023 ja 1,0 miljoonaa euroa mielenterveyspalveluiden vahvistamisesta opiskelijoiden jaksamisen ja opiskelukyvyn parantamiseksi.

Lääkäri- ja lääkintähelikopterien lentotoimintaan ehdotetaan 36,6 miljoonan euron valtionavustusta FinnHEMS Oy:lle. Summa on 3,6 miljoonaa euroa suurempi kuin vuonna 2022 ja johtuu lentotoiminnan uudelleenjärjestelyistä.

Turvakotien toimintaan ministeriö ehdottaa 24,6 miljoonaa euroa. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden henkilöiden kiireellisiin sosiaalipalveluihin STM ehdottaa 1,5 miljoonaa euroa.

Pohjanmaan hyvinvointialueen potilas- ja asiakasturvallisuuden kehittämiskeskuksen toimintaan sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa 1,2 miljoonaa euroa valtionavustusta.

Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Terveyden ja toimintakyvyn edistämiseen sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa hieman alle 80,0 miljoonan euron määrärahaa. Se on 41,5 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2022. Lisäys johtuu pääasiassa koronarokotteiden hankintaan ehdotetusta 35,0 miljoonana euron määrärahasta. Lisäksi ehdotetaan 6,0 miljoonan euron lisäystä influenssarokotteiden hinnannousun kattamiseksi ja 1,5 miljoonaa euroa pneumokokkirokotteiden hankintaan ikääntyneiden riskiryhmälle.

Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitukseen tukea 

Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoimintaan STM ehdottaa 130,7 miljoonaa euroa. Se on 4,8 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2022. Vähennys johtuu pääosin Välitä viljelijästä -hankkeen rahoituksen päättymisestä. Hanke jatkuu siirtyneiden erien turvin vuonna 2023. 

Laitokset ja virastot

Sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa hallinnonalan virastojen ja laitosten toimintaan 204,4 miljoonaa euroa. Lisäyksiä määrärahaan tuovat muun muassa 1,0 miljoonaa euroa säteilyvalvontaan raja-asemilla ja 0,5 miljoonaa euroa ydinenergialain kokonaisuudistukseen Säteilyturvakeskukselle, 6,5 miljoonaa euroa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lakisääteisten tehtävien turvaamiseen ja 1,4 miljoonaa euroa ICD-11-diagnoosiluokituksen kansalliseen käyttöönottoon sekä 1,4 miljoonaa euroa kansalliseen laaturekisteritoimintaan. 

Lisäksi ehdotetaan 0,5 miljoonaa eroa Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valviran) tupakkalain mukaisiin tehtäviin ja 0,3 miljoonaa euroa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen (Fimean) lääkehoitojen arvioinnin henkilöstöresurssien vahvistamiseen ja 0,3 miljoonaa euroa lisämäärärahaa lääke- ja laitealan valvonnan resursseihin. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietolupaviranomaiselle sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa 2,9 miljoonan euron määrärahaa.

Avustukset yhteisöille ja säätiöille 

Sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa 373,6 miljoonan euron määrärahaa avustuksiin yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen. Määräraha on 11,2 miljoonaa euroa suurempi kuin vuonna 2022. Määrärahassa on huomioitu taseen jakamattomista voittovaroista purkuna 50,0 miljoonaa euroa ja niin sanottuna, budjettirahoitteisena kompensaationa 64,4 miljoonaa euroa.

Kanta-palvelujen kehittämistä ja tietotuotannon uudistamista jatketaan 

Sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa 51,8 miljoonaa euroa sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisen tiedonhallintaan, muun muassa Kanta-palvelujen kehittämiseen ja tietotuotannon uudistamiseen. Määräraha on 10,3 miljoonaa euroa suurempi kuin aikaisempana vuonna. Lääkeasioiden tiekartan valmisteluun ministeriö ehdottaa 1,0 miljoonan euron määrärahaa.

Lisätietoja 

Erityisavustaja Petra Malin, p. 0295 163 508 (10.8. asti, yleiset kysymykset)
Erityisavustaja Jiri Sironen, p. 0295 163 410 (11.8. alkaen, yleiset kysymykset)
Erityisavustaja Sampo Varjonen, p. 0295 163 603 (yleiset kysymykset) 
Erityisavustaja Laura Lindeberg, p. 0295 163 109 (yleiset kysymykset)
Erityisavustaja Anna Abrahamsson, p. 0295 150 029 (yleiset kysymykset, tasa-arvo)
Kansliapäällikkö Kari Hakari, p. 0295 163 642    
Osastopäällikkö Taneli Puumalainen, p. 0295 163 280 (lääkehuolto, rokotteiden hankinta, ympäristöterveys)
Osastopäällikkö Satu Koskela, p. 0295 163 380 (asiakkaan ja potilaan asema, palvelut)
Osastopäällikkö Heli Backman, p. 0295 163 668 (sosiaalivakuutusasiat)
Osastopäällikkö Veli-Mikko Niemi, p. 0295 163 425 (lasten, nuorten ja perheiden sosiaali- ja terveyspalvelut, toimintakyvyn ja terveyden edistäminen, STEA)
Osastopäällikkö Pasi Pohjola, p. 0259 163 642 (sote-uudistus ja palvelujärjestelmä) 
Johtaja Liisa Siika-aho, p. 0295 163 085 (sosiaalivakuutusasiat, etuudet, työttömyysturva ja sairausvakuutus)
Johtaja Jaana Rissanen, p. 0295 163 011 (takuueläke, sotilastapaturmakorvaukset)
Johtaja Taru Koivisto, p. 0295 163 323 (rokotusohjelma, terveyden edistämisen määrärahat)
Talousjohtaja Mikko Staff, p. 0295 163 214 (talousarvio) 
Johtaja Tanja Auvinen, p. 0295 163 715 (tasa-arvoasiat)
Johtaja Minna Saario, p. 0295 163 146 (sote-uudistus ja palveluiden digitalisointi)


Muualla verkossa

 
Sivun alkuun