Hyppää sisältöön

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan talousarvioesitys vuodelle 2024

sosiaali- ja terveysministeriö
Julkaisuajankohta 9.10.2023 15.22
Tiedote 127/2023

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan määrärahoiksi esitetään vuodeksi 2024 noin 16,2 miljardia euroa. Määräraha on runsas 134 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2023 varsinaisessa talousarviossa. Muutos aiheutuu tarvearvion muutoksista muun muassa eläkkeissä sekä hallitusohjelman mukaisten uudistusten toimeenpanosta.

Talousarvioesityksessä muun muassa työttömyysturvaan ja yleiseen asumistukeen kohdistuu muutoksia. Lisäksi lääkärin vastaanottopalkkioiden Kela-korvausta korotetaan ja turvakotien rahoitus turvataan. Myös lapsilisiin tehdään useita parannuksia. Lasten ja nuorten neuropsykologisten häiriöiden kuntoutusta ja kuntoutuspalveluja parannetaan Kelan harkinnanvaraisen kuntoutuksen kautta määräaikaisella ohjelmalla. 

Talousarvioesityksessä sosiaaliturvaan tehdään useita määrärahatarvetta pienentäviä uudistuksia. Kansaneläke- ja kuluttajahintaindeksiin sidottujen etuuksien indeksikorotukset jäädytetään pois lukien toimeentulotuki, eläkkeet, rintamalisät, vammaisetuudet, elatustuki ja lääkkeiden vuosiomavastuu.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan määrärahoista käytetään eläkemenoihin noin 33 prosenttia, perhe- ja asumiskustannusten tasaukseen sekä perustoimeentulotukeen noin 29 prosenttia sekä työttömyysturvaan noin 15 prosenttia. Sairausvakuutuksen osuus määrärahoista on noin 14 prosenttia, sosiaali- ja terveydenhuollon tukemisen osuus noin 2 prosenttia sekä terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen tarkoitettujen avustusten osuus noin 2 prosenttia.

Työttömyysturvaan uudistuksia

Työttömyysturvaan esitetään 2,2 miljardia euroa. Se on 187 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2023. Vähennys johtuu pääasiassa hallitusohjelman mukaisten uudistusten vaikutuksista.

Työttömyysturvan omavastuupäivät muutetaan vuoden alusta siten, että nykyisen viiden sijaan niitä on seitsemän. Lomakorvausten jaksotus palautetaan 1.1.2024 lähtien. Huhtikuun alusta lähtien työttömyysturvan suojaosista luovutaan ja työttömyysturvan lapsikorotukset lakkautetaan. Työssäoloehdon pidentäminen 12 kuukauteen ja tuloperustainen työssäoloehto (euroistaminen) astuvat voimaan 1.1.2024, mutta niiden soveltaminen alkaa vasta 1.9.2024. Tuloperusteinen työssäoloehto tarkoittaa sitä, että työssäoloehto kertyisi viikkokohtaisen tuntirajan sijaan kuukausikohtaisesti tulorajan mukaan. Kaikki nämä vähentävät valtion menoja työttömyysturvassa yhteensä noin 160 miljoonaa euroa.

Muutosten on laskettu lisäävän työllisyyttä yli 20 000 henkilöllä, mikä vahvistaisi julkista taloutta noin 550 miljoonalla eurolla. Muutoksilla vaikutettaisiin myös suoraan työttömyysetuusmenoon, mikä niin ikään vahvistaisi julkista taloutta noin 250 miljoonalla eurolla. Yhteensä muutoksille on laskettu noin 800 miljoonan euron julkista taloutta vahvistava vaikutus.

Asumisen tukiin muutoksia

Yleiseen asumistukeen toteutetaan muutoskokonaisuus. Muutokset koskisivat tuen korvausprosentin alentamista, tukeen vaikuttavien tulojen vaikutuksen kiristämistä, ansiotulovähennyksen poistoa sekä omistusasumisen tukemisen poistoa. Myös Helsinki yhdistettäisiin samaan kuntaryhmään muun pääkaupunkiseudun kanssa. Lisäksi perusomavastuun määräytymiseen vaikuttavia aikuisen ja lapsen kertoimia muutetaan niin, että lapsiperheiden perusomavastuu muodostuu hieman pienemmäksi ja perhe saa hieman suurempaa tukea. Muutoksella lievennetään esityksen muiden muutosten vaikutuksia lapsiperheisiin. 

Yleiseen asumistukeen esitettyjen muutosten tarkoitus on tasapainottaa valtion taloutta ja hillitä asumistukimenojen voimakasta kasvua. Esitettyjen muutosten on laskettu vähentävän asumistukimenoja ensi vuonna 193 miljoonalla eurolla ja vuoden 2027 tasossa 402 miljoonalla eurolla. Kun huomioidaan muiden etuuksien muutokset, on laskettu, että julkinen talous vahvistuisi 308 miljoonalla eurolla vuoden 2027 tasossa.

Lisäksi ensi vuonna toimeentulotukeen hyväksyttäviä asumismenoja selkeytetään ja tiukennetaan. Muutokset vahvistavat julkista taloutta vuoden 2027 tasossa arviolta noin 21,5–24,5 miljoonaa euroa vuodessa ja lisäävät arviolta työllisyyttä noin 1000 uudella työllisellä.

Etuuksien indeksikorotuksiin jäädytyksiä

Kansaneläkeindeksiin (KEL) ja kuluttajahintaindeksiin (KHI) sidottujen etuuksien indeksikorotukset jäädytetään vaalikaudeksi pois lukien toimeentulotuki, eläkkeet, rintamalisät, vammaisetuudet, elatustuki, lääkkeiden vuosiomavastuu, sotilasavustuksen perusavustus ja luopumistuen täydennysosa. 

Jäädytettävien etuuksien määrä säilyy vuoden 2023 tasossa. Jäädytys koskisi sairausvakuutuslain mukaista päivärahaetuuksien vähimmäismäärää; Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa olevan kuntoutusrahan ja nuoren kuntoutusrahan vähimmäismäärää; peruspäivärahan, peruspäivärahan korotusosan ja lapsikorotuksen määrää; lastenhoidon tukia; yleistä asumistukea; eläkkeensaajan asumistukea; opintorahan, opintorahan huoltajakorotuksen ja oppimateriaalilisän määrää; aikuiskoulutustuen perusosan määrää; sekä vastaanottorahaa ja käyttörahaa. 

Indeksijäädytys alentaa etuusmenoja noin 240 miljoonaa euroa vuonna 2024 ja 550 miljoonaa vuonna 2027. Vaikutukset valtion menoihin on 200 ja 433 miljoonaa euroa vuosina 2024 ja 2027. Jäädytyksen lopulliset vaikutukset riippuvat kuluttajahintojen tulevasta kehityksestä. Muutosten julkista taloutta nettona vahvistava vaikutus on vuoden 2027 tasossa enintään 383 miljoonaa ja työllisyysvaikutus 22 700 uutta työllistä.

Kela-korvausta korotetaan

Lääkärin vastaanottopalkkioiden Kela-korvausta korotetaan vuoden alusta lukien hoitojonojen purkamiseksi. Yleis- ja erikoislääkärin korvaustaksa nostetaan 8 eurosta 30 euroon läsnävastaanottojen osalta ja 25 euroon etävastaanottojen osalta. Ensi vuodelle korvaustaksojen korottamiseen varataan rahoitusta noin 100 miljoonaa euroa, josta valtion rahoitusosuus on 65,3 miljoonaa euroa. 

Lasten ja nuorten neuropsykologisten häiriöiden kuntoutusta ja kuntoutuspalveluja parannetaan Kelan harkinnanvaraisen kuntoutuksen kautta määräaikaisella ohjelmalla, johon ehdotetaan valtion lisärahoitusta 16,75 miljoonaa euroa. Vakuutettujen rahoitusosuus huomioiden korotusten kokonaisvaikutus on noin 25 miljoonaa euroa. Lisärahoitusta jatketaan, kunnes uusi vammaispalvelulaki on saatu voimaan.

Kuntoutusrahan määrä ammatillisen kuntoutuksen ajalta lasketaan samalle tasolle kuin kuntoutujalle myönnettävä sairausvakuutuslain mukainen sairauspäiväraha on. Lisäksi nuoren kuntoutusrahan ja ammatillisessa kuntoutuksessa olevan kuntoutusrahan vähimmäismäärä lasketaan kuntoutusrahan vähimmäismäärän tasolle. Muutosten tavoitteena on yksinkertaistaa Kelan kuntoutusrahaetuusjärjestelmää sekä tasapainottaa julkista taloutta.

Sairausvakuutukseen kokonaisuudessaan kohdennetaan 2,3 miljardia euroa. Se on 23 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2023. Lisäys johtuu pääosin hallitusohjelman mukaisista uudistuksista.

Lapsiperheiden asemaa vahvistetaan perhepaketilla ja turvakotien rahoitus turvataan

Perhe- ja asumiskustannusten tasaukseen, perustoimeentulotukeen ja eräisiin palveluihin varataan 4,8 miljardia euroa. Se on 105 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2023. Lisäys johtuu pääasiassa perustoimeentulotuen tarvearvion muutoksista, lapsilisien korotuksista sekä Kelan toimintakulujen lisäyksistä.

Lapsiperheiden aseman vahvistamiseksi toteutetaan perhepaketti, joka sisältää 26 euron korotuksen alle 3-vuotiaiden lasten lapsilisään 1.4.2024 lukien, vuoden alusta lukien lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen noston 10 eurolla sekä neljännen ja viidennen sekä sitä useamman lapsen lapsilisän korotuksen 10 eurolla. Yhteensä näistä uudistuksista kertyy kustannuksia 54 miljoonaa euroa.

Turvakotitoiminnan rahoitukseen varaan 26,6 miljoonaa euroa, jossa on lisäyksenä huomioitu kustannustason nousun johdosta 2 miljoonaa euroa. Lisärahoituksella turvataan turvakotitoiminnan jatkuminen. 

Eläkkeisiin lisää rahoitusta

Eläkkeisiin esitetään 5,5 miljardia euroa. Se on 259 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2023. Erityisesti kansaneläkkeiden, maatalousyrittäjien ja yrittäjien eläkkeiden menot kasvavat.

Veteraaneille ja lähiomaisille tukea

Veteraanien tukemiseen kohdennetaan 133,7 miljoonaa euroa. Se on noin 25 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2023. Määrärahojen lasku johtuu pääasiassa siitä, että veteraaneja on vuosi vuodelta vähemmän kuin aikaisemmin.

Määrärahoista suuntautuu 42,6 miljoonaa euroa sotilasvammakorvauksiin ja sotainvalidien laitosten käyttökustannuksiin, 3,9 miljoonaa euroa rintamalisiin ja 85 miljoonaa euroa rintamaveteraanien kuntoutukseen ja kotona asumista tukeviin palveluihin. Sotilasinvalidien puolisoiden kuntoutukseen, eräissä Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutukseen ja eräille ulkomaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille rintama-avustukseen kohdennetaan 1,5 miljoonaa euroa. Valtion korvaukseksi sodista kärsineiden huoltoon kohdennetaan 0,7 miljoonaa euroa.

Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitukseen tukea 

Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoimintaan varataan 129,3 miljoonaa euroa. Se on 2,6 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2023. Välitä viljelijästä -hanketta jatketaan vuonna 2024.

Lisärahoitusta lääkintähelikopteritukikohdille 

Lääkäri- ja lääkintähelikopterien lentotoiminnan tuottamiseen esitetään 47,5 miljoonan euron valtionavustusta FinnHEMS Oy:lle. Määräraha kasvaa 10,9 miljoonalla eurolla, josta 9,2 miljoonaa euroa aiheutuu Kouvolan ja Pirkkalan tukikohtien rakentamis- ja käyttöönottokustannuksista sekä 1,7 miljoonaa euroa inflaation vaikutuksesta kustannuksiin.

Lääkeasioiden tiekartan valmisteluun on varattu 2,0 miljoonan euron määrärahaa.

Rikos- ja eräiden riita-asioiden sovitteluun kohdennetaan 7,1 miljoonaa euroa ja sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan 2,3 miljoonaa euroa.

Sosiaali- ja terveydenhuoltoa tuetaan

Hyvinvointialueiden järjestämään sosiaali- ja terveydenhuollon tukemiseen kohdennetaan 361 miljoonaa euroa määrärahaa. Se on 67 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2023 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahan lasku johtuu suurimmaksi osin EU:n elpymis- ja palautumissuunnitelman rahoituksen vähenemisestä.

Sote- ja pelastusalan henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden turvaamiseksi käynnistetään Hyvän työn ohjelma. Ohjelman toteuttamiseen varataan 3,5 miljoonaa euroa vuodelle 2024.

EU:n elpymis- ja palautumissuunnitelman rahoitukseen kohdennetaan 43 miljoonaa euroa. Se on 75 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2023. Määrärahasta 38 miljoonaa euroa kohdistuu sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelan purkuun sekä hoitoon pääsyn nopeuttamiseen ja 5 miljoonaa euroa mielenterveyden ja työkyvyn vahvistamiseen.

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön toteuttamaan opiskeluterveydenhuoltoon kohdennetaan valtion rahoitusta 68,7 miljoonaa euroa. Määrärahassa on huomioitu 1,0 miljoonan euron kohdennus korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnin tukemiseen ja 2,0 miljoonan euron lisäys kustannustason noususta johtuen.

Lisäksi määrärahassa on huomioitu 1,1 miljoonan euron vähennys, joka johtuu siitä, että YTHS:n terveydenhoitopalvelut luetaan koordinaatioasetuksen piiriin kuuluvaksi. Tämä tarkoittaa sitä, että tutkinto-opiskelijat EU- ja ETA-valtioista, Sveitsistä tai Isosta-Britanniasta ja Pohjois-Irlannin yhdistyneestä kuningaskunnasta (EU-tutkinto-opiskelija) vapautettaisiin opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitomaksun maksamisesta EU-koordinaatioasetuksen mukaisesti. Näiden EU-tutkinto-opiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta aiheutuneista kustannuksista perittäisiin korvaus opiskelijan sairaanhoidon kustannuksista vastaavalta valtiolta rajalain mukaisesti.

Pohjanmaan hyvinvointialueen potilas- ja asiakasturvallisuuden kehittämiskeskukselle valtionavustuksia on huomioitu 1,1 miljoonalla eurolla.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän vaikuttavuuden kehittämiseen kohdennetaan 8 miljoonaa euroa ja itsemurhien ehkäisyohjelman jatkamiseen 0,3 miljoonaa euroa.

Rajat ylittävää terveydenhuoltoa koskevan lain muutokseen kohdennetaan 10 miljoonaa euroa.

Terveyttä ja toimintakykyä edistetään

Terveyden ja toimintakyvyn edistämiseen kohdennetaan 58,7 miljoonaa euroa määrärahoja. Se on 18,8 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2023. Määrärahaa laskee 35 miljoonalla eurolla Covid-19-rokotteen lisähankinnan vähennyksestä. Rokotteiden osalta on huomioitu yhteensä 4,4 miljoonaa euroa rokotteiden hintojen nousuun. Kuntien terveyden edistämisen määrärahaan tulee lisäystä 9,7 miljoonalla eurolla, jota kohdennetaan ikäihmisten toimintakyvyn, kotona pärjäämisen ja omaishoitajien tukemiseen sekä nuoriin kohdistuvaan erityiseen huolenpitoon.

Kansalliselle terveys- ja hyvinvointiohjelmalle kohdennetaan 2,0 miljoonaa euroa määrärahaa, jolla vahvistetaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vaikuttavuutta ja otetaan käyttöön vaikuttaviksi arvioituja käytäntöjä sekä kehitetään uusia ratkaisuja.

Tiedontuotantoa uudistetaan ja laaditaan digitalisaatio-ohjelma 

Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalliseen tiedonhallintaan kohdennetaan 31,8 miljoonaa euroa, josta 4,0 miljoonaa euroa kohdentuu sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatio-ohjelmaan. 
Järjestöjen, yhdistysten ja seurakuntien kautta tehtävän ruoka-aputyön tuen vakinaistamiseen osoitetaan 3,0 miljoonaa euroa.

Hallinnonalan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta lisätään 5,0 miljoonalla eurolla, joka kohdistuu valtion rahoitukseen terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen sekä sosiaalityön yliopistotasoiseen tutkimukseen.

Terveys‐ ja hyvinvointialan kasvua ja uudistumista vauhdittavaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelmaan kohdennetaan yhteensä 10 miljoonaa euroa, josta 5 miljoonaa euroa on vuodelle 2024.

Avustukset yhteisöille ja säätiöille 

Avustukset yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen kasvavat 383,6 miljoonaan euroon. Määräraha on noin 10 miljoonaa euroa suurempi kuin vuonna 2023. Sosiaali- ja terveysministeriön taseen Raha-automaattiyhdistyksen aikaisista jakamattomista voittovaroista puretaan vuosittain 25,8 miljoonaa euroa vuosina 2024–2026

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen määrärahat

Hallinnonalan virastojen ja laitosten toimintaan varataan lisää määrärahoja muun muassa palkkausten tarkistuksiin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle kohdennetaan 0,1 miljoonaa euroa Käypä hoito -suositusten ruotsinnoksiin, lintuinfluenssaepidemian torjuntaan 0,4 miljoonaa euroa sekä kansainvälisten diagnoosiluokituksen ja terminologian käyttöönottoon 0,6 miljoonaa euroa.

Säteilyturvakeskuksen ja Kelan määrärahat ja kulut

Säteilyturvakeskuksen määrärahassa on huomioitu lisäykset ydinenergialain kokonaisuudistuksen valmisteluun sekä pienydinvoimaloiden (SMR) turvalliseen käyttöönottoon valmistautumiseen yhteensä 1,65 miljoonaa euroa.

Kelan toiminnan kuluihin kohdennetaan yhteensä 519,8 miljoonaa euroa. Se on 6,7 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2023. Toimintakuluissa on huomioitu eläkekulujen kasvun ja ansiotason muutokset sekä etuus- ja asiointipalvelun kehittämisen kustannuksia.


Lisätietoja 

kansliapäällikkö Veli-Mikko Niemi, p. 0295 163 425 (yleiset kysymykset)  
osastopäällikkö Taneli Puumalainen, p. 0295 163 280 (lääkehuolto, rokotteiden hankinta, ympäristöterveys)
osastopäällikkö Kari Hakari, p. 0295 163 642 (hyvinvointialueet ja palvelujärjestelmä) 
osastopäällikkö Anna Cantell-Forsbom, p. 0295 163 351 (asiakkaan ja potilaan asema, sosiaali- ja terveyspalvelut)
osastopäällikkö Liisa Siika-aho, p. 0295 163 085 (eläkkeet, sosiaalivakuutusasiat, perhe-etuudet, asumistuki, työttömyysetuudet ja sairausvakuutus)
osastopäällikkö Anna-Kaisa Iivari, p. 0295 163 371 (lasten, nuorten ja perheiden sosiaali- ja terveyspalvelut, toimintakyvyn ja terveyden edistäminen, STEA)
johtaja Essi Rentola, p. 0295 163 155 (sosiaalivakuutusasiat, perhe-etuudet, asumistuki, työttömyysetuudet ja sairausvakuutus)
johtaja Taru Koivisto, p. 0295 163 323 (terveyden edistämisen määrärahat)
talousjohtaja Mikko Staff, p. 0295 163 214 (talousarvio) 
johtaja Tanja Auvinen, p. 0295 163 715 (tasa-arvoasiat)
johtaja Minna Saario, p. 0295 163 146 (hyvinvointialueiden palveluiden digitalisointi)
erityisavustaja Nuutti Hyttinen, p. 0295 163 073 (yleiset kysymykset)
erityisavustaja Hannu Peurasaari, p. 0295 163 662 (yleiset kysymykset)
valtiosihteeri Laura Rissanen, p. 0295 163 632 (yleiset kysymykset)
erityisavustaja Sakari Rokkanen, p. 0295 163 109 (yleiset kysymykset)
erityisavustaja Niilo Heinonen, p. 0295 163 603 (yleiset kysymykset)
erityisavustaja Veera Svahn, p. 0295 047 321 (työttömyysturva, aikuiskoulutusetuus, vuorotteluvapaajärjestelmä, Työllisyysrahasto ja työttömyysetuuksien rahoitus)

sähköpostit ovat muotoa [email protected]