Vieraskolumnistit Pirjo Marjamäki ja Marja Heikkilä:
Sosiaalipalvelujen porrastus ei etene ilman kunnollista tietopohjaa
Teimme vuonna 2023 STM:n toimeksiannosta selvityksen sosiaalipalveluiden porrastuksesta. Selvityksen mukaan palvelut olisi organisoitava asiakkaiden tarpeiden ja osaamisen vaativuuden mukaisesti eri tasoille. Pääosa palveluista tuotettaisiin lähipalveluina, mutta niiden lisäksi tarvitaan erityisosaamista ja joissain tapauksissa vaativaa erityisosaamista.
Sosiaalipalvelujen porrastuksesta ei juuri ole kokemusta, eikä kattavaa tilastotietoa siitä, miten paljon on tarvetta erityispalveluille tai minkälaisella väestöpohjalla eri palveluja olisi järkevä tuottaa. Puuttuu myös terveydenhuollon kaltainen asiakastyöhön kiinnittyvä, erityisosaamista tuottava tutkimusrakenne. Ei ole myöskään sellaista tehtävä- tai koulutusrakennetta, joka tukisi porrasteista palvelujärjestelmää.
Paljon puuttuu, mutta liikkeelle on lähdettävä siitä, mitä on.
Uusi alueellinen toimintarakenne antaa mahdollisuuden tällaiselle kehittämiselle. Mikä siis auttaisi, jotta palvelujen porrastus etenisi?
1.7.2025 lähtien Suomessa on kullakin viidellä YTA-alueella yksi hyvinvointialueiden yhteinen sosiaalialan osaamiskeskus, ja näiden lisäksi tulee yksi valtakunnallinen ruotsinkielinen osaamiskeskus. Tämä voi avata tietä myös sosiaalipalveluiden porrastukselle – jos niin halutaan.
Sosiaalialan osaamiskeskukset tuovat mukanaan tärkeät verkostot oppilaitosten ja järjestöjen kanssa sekä kokemuksen alueellisesta kehittämistyöstä. Osaamiskeskukset ovat osanneet kytkeä kehittämisen ja tutkimuksen asiakastyön tarpeisiin. Näin kivijalka myös palvelujen porrastuksen vaatimalle erityisosaamiselle on olemassa.
Koska resurssit ovat pienet, tarvitaan yhteinen visio siitä, miten sosiaalihuollon tutkimus-, kehittämis-, koulutus- ja innovaatiotoiminta (TKKI-toiminta) järjestetään ja jaetaan eri osaamiskeskusten kesken. Yliopistot ovat jo ottaneet askeleita tähän suuntaan sopiessaan sosiaalityön erikoistumiskoulutuksista ja monitieteisestä sosiaalipalvelujen tohtoripilottia (DocSoc 360°) koskevasta työnjaosta.
Valtion rahoitus sosiaalityön tutkimukseen tuo mahdollisuuksia tuottaa asiakas- ja osaamistarpeiden vaativuuden mukaista tietoa. Tällaista sosiaalipalvelujen porrastuksen edellyttämää tutkimustietoa on jo jonkin verran, mutta sen hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä on vähäistä tai peräti olematonta.
Tarvitaan huomattavasti vahvempaa asiakkaiden palvelutarpeisiin ja palvelujen vaikuttavuuteen nojaavaa tietoa, kun sosiaalihuollon palvelujärjestelmää kehitetään porrasteiseen suuntaan.
Sote-uudistus on tehnyt aiempaa näkyvämmäksi ne suuret eroavaisuudet, joita on sosiaali- ja terveydenhuollon toimintakulttuureissa ja tavassa järjestää palvelut. Erityisen selkeästi tämä näkyy siinä, miten eri vaiheissa on TKKI-toiminta.
Hyvinvointialueilla on tahtoa kehittää sosiaalipalveluja hyödyntäen kaikkia niitä mahdollisuuksia, joita uusi laajempi väestöpohja tuo. Kansallinen tuki tietopohjan vahvistamiseen, kehittämistoiminnan organisointiin ja pilotointeihin näyttäisi kuitenkin olevan tarpeen – rohkenemme sanoa jopa välttämätöntä.
YTM Pirjo Marjamäki
YTM Marja Heikkilä
Kirjoittajat tekivät vuonna 2023 STM:n toimeksiannosta selvityksen sosiaalihuollon porrastuksesta.
Tiistaina 18.3.2025 vietetään kansainvälistä sosiaalityön päivää. Sosiaalityön päivää vietetään joka vuosi maaliskuun kolmantena tiistaina.