Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen
Tärkeä askel tasa-arvotyössä – intersukupuolisten oikeudet ensimmäistä kertaa lain tasolla

Orpon hallitus toi tuoreeseen neuvolapalveluita sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoa koskevaan valtioneuvoston asetukseen vahvasti seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien lasten ja nuorten oikeudet. Yhdenvertaisuuden kannalta historiallisena askeleena voidaan pitää sitä, että intersukupuolisten oikeudet mainitaan Suomessa ensimmäistä kertaa ja näkyvästi suoraan lainsäädännön tasolla.

Terveydenhuoltolain uudistukseen liittyvän valtioneuvoston asetuksen 7 §:ssä säädetään seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluista osana neuvolan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluja: Seksuaaliterveysneuvonnassa tulee huomioida ja siihen tulee sisällyttää myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt lapsen ja nuoren ikää ja kehitystasoa vastaavasti. Neuvonnassa tulee kiinnittää erityistä huomiota intersukupuolisiin ihmisiin. Asetuksen 7 §:n tavoitteena on osaltaan lisätä tietoisuutta intersukupuolisuudesta ja parantaa intersukupuolisten henkilöiden asemaa kansainvälisten ihmisoikeussuositusten edellyttämällä tavalla.

Orpon hallitus hyväksyi asetuksen istunnossaan tammikuussa.

Intersukupuolisuus tunnetaan vielä heikosti, vaikka Suomeen syntyy vuosittain arviolta noin 700 intersukupuolista lasta. Intersukupuolisella ihmisellä kehon sukupuolitetut ominaisuudet, esimerkiksi sukuelimet, kromosomit tai hormonitoiminta eivät ole määriteltävissä yksiselitteisesti mies- tai naistyypillisiksi. Intersukupuolisuus on luonnollista sukupuolen kehollista vaihtelua.  Asiantuntija-arvioiden mukaan noin 1,7 prosentilla syntyvistä lapsista on intersukupuolisia kehonpiirteitä (OHCHR).
 
On erittäin arvokasta, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat lapset saavat ammattilaisten tuen neuvolajärjestelmässä sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa. Uudistettu asetus antaa tähän hyvän lähtökohdan. Tasa-arvoministerinä pidän tätä tärkeänä parannuksena, jolla voi olla pitkälle kantavat vaikutukset vähemmistöihin kuuluvien lasten ja nuorten elämässä.
 
Oikeusministeriön ja ulkoministeriön teettämän selvityksen mukaan intersukupuolisten ihmisten kokemukset terveydenhuollosta vaihtelevat. Lähes kaikki selvitykseen osallistuneet intersukupuoliset ihmiset nostivat esiin sen, että heidän kohtaamansa terveydenhuollon ammattilaiset eivät useinkaan tienneet intersukupuolisuudesta. (Ei tietoa eikä vaihtoehtoja: Selvitys intersukupuolisten ihmisten oikeuksista ja kokemuksista, 2019) Tiedon ja ymmärryksen lisääminen on välttämätöntä myös intersukupuolisten lasten ja nuorten itsemääräämisoikeuden vahvistamisen kannalta.

Suomessa tasa-arvolaki kieltää sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun perustuvan syrjinnän ja velvoittaa viranomaisia, koulutuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjiä sekä työnantajia tulee ennaltaehkäisemään sitä tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Lakia sovelletaan myös syrjintään, joka perustuu siihen, että henkilön fyysiset sukupuolta määrittävät ominaisuudet eivät ole yksiselitteisesti naisen tai miehen.

Suomi on saanut useilta kansainvälisiltä ihmisoikeuselimiltä moitteita intersukupuolisille lapsille tehtävistä, lääketieteellisesti ei-välttämättömistä toimenpiteistä (YK:n lapsen oikeuksien komitea 2023, YK:n yleismaailmallinen määräaikaistarkastelu 2022, YK:n naisten syrjinnän poistamista käsittelevä komitea 2022, YK:n ihmisoikeuskomitea 2021, Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komitea ECRI 2025).

Suomelle vuonna 2023 antamissaan loppupäätelmissä YK:n lapsen oikeuksien komitea suositteli Suomea varmistamaan, että haitallisten käytäntöjen uhriksi joutuneet intersukupuoliset lapset saavat tarvitsemansa sosiaali-, terveys- ja psykologipalvelut sekä neuvonnan ja tuen ja että heidän oikeussuojansa toteutuminen varmistetaan.

Suomen pitkäaikainen linja on edistää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia kansainvälisesti ja kotimaassa. Kun tasa-arvotyö maailmalla kohtaa yhä kasvavaa vastustusta, Suomen on tärkeä konkreettisin teoin näyttää suuntaa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden puolesta.

17.5. vietetään kansainvälistä homo-, bi- ja transfobian vastaista päivää. Teemapäivä nimettiin ensi kerran vuonna 2004 ja siitä on muodostunut vuosittainen perinne. Päivää vietetään virallisesti juuri 17.5., koska 17.5.1990 Maailman terveysjärjestö poisti homoseksuaalisuuden mielenterveyshäiriöiden luettelostaan.

Sanni Grahn-Laasonen, sosiaaliturvaministeri