Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt
Media
Valikko

Tartuntatautipäivärahan maksamisen perusteisiin ei muutoksia

Sosiaali- ja terveysministeriö 4.9.2020 16.27
Tiedote

Viime viikkoina on keskusteltu siitä, tuleeko täyttä tartuntatautipäivärahaa maksaa henkilölle, joka on mahdollisesti oman toimintansa johdosta altistunut koronavirustartunnalle. Tällainen tilanne on kyseessä esimerkiksi silloin, kun henkilö on lähtenyt matkalle maahan, jonka tautitilanne on Suomea huonompi tai jos henkilö on osallistunut esim. yleisötapahtumaan.  

Sosiaali- ja terveysministeriö linjaa, että tartuntatautipäivärahan maksamisen perusteisiin ei tehdä muutoksia. Asiaa selvitettiin ministeriössä, ja lisäksi pyydettiin ulkopuolinen oikeudellinen arvio tartuntatautipäivärahasääntelyn muutosmahdollisuuksista ja -tarpeesta perustuslain näkökulmasta. Lisäselvityksessä ja lausunnossa asia todettiin ongelmalliseksi sekä perustuslain että kansainvälisen oikeuden näkökulmista.

Tartuntatautilain mukaan henkilöllä, joka tartuntataudin leviämisen estämiseksi on määrätty olemaan poissa ansiotyöstään, eristettäväksi tai karanteeniin, on oikeus saada ansionmenetyksen korvaamiseksi tartuntatautipäivärahaa.

Sama oikeus on alle 16-vuotiaan lapsen huoltajalla, jos alle 16-vuotias lapsi on edellä mainitusta syystä määrätty pidettäväksi kotona ja huoltaja tämän vuoksi on estynyt tekemästä työtään. Jos ansionmenetystä ei ole (henkilö pystyy tekemään esim. etätöitä), ei tartuntatautipäivärahaan ole oikeutta.

Toisin kuin muut sairausvakuutuslain mukaiset päivärahaetuudet, tartuntatautipäiväraha on täysi ansionmenetyskorvaus. Perusteena täydelle korvaukselle on, että viranomaisen antama työstä poissaolo-, karanteeni- tai eristysmääräys puuttuu voimakkaasti henkilön perusoikeuksiin ja hänen mahdollisuuteensa ansaita toimeentulonsa ansiotyöllään.

Karanteenissa oleminen tarkoittaa merkittävää arkielämän ja perusoikeuksien rajoittamista, koska karanteenissa oleva henkilö ei saa pääsääntöisesti lähteä ulos kotoaan.

Täyden korvauksen maksamisen taustalla on myös tavoite saada taudille altistuneet pysymään poissa työstä, karanteenissa tai eristyksessä muun väestön suojaamiseksi. Tartuntatautipäiväraha ei koske pelkästään nyt käsillä olevaa koronaepidemiaa, vaan myös muita yleisvaarallisia tartuntatauteja. 

Tartuntatautipäivärahan tason alentaminen vaatisi useita ja periaatteellisia muutoksia lainsäädäntöön. Päivärahan tason alentaminen henkilön oman toiminnan perusteella on ongelmallinen monestakin syystä.

Tarkkarajaisen sääntelyn kirjoittaminen lakiin esimerkiksi ulkomaanmatkan moitittavuudesta olisi haastavaa, koska henkilöiden toimintaan liittyviä tilanteita on monenlaisia ja erilaiset suositukset muuttuvat epidemian edetessä. Lisäksi henkilön oman toiminnan moitittavuuden arvioiminen ja päivärahaoikeuden huonontaminen tämän arvion perusteella olisi omiaan olemaan ristiriidassa yhdenvertaisuus- ja syrjintäkieltosääntelyn kanssa. 

Muissakaan terveysperusteissa etuuksissa (esim. sairauspäiväraha) ei etuuden määrään vaikuta se, onko henkilö itse vaikuttanut omalla toiminnallaan etuusoikeuden syntymiseen. Oman toiminnan vaikutus riskien syntymiseen terveyden osalta on aina jossain määrin tulkinnan varaista.

Ihmisten oikeusturvan sekä yhteiskunnan suojaamisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että karanteeni- ja eristysmääräykset annetaan yhdenmukaisesti kaikille tartuntatautilain mukaisissa tilanteissa ja laissa säädetyllä tavalla. Karanteeniin määrättäessä henkilöä koskevat tartuntatautilain mukaiset velvoitteet, mutta toisaalta myös oikeudet (mm. päiväraha). Tartuntatautilain mukaiset päätökset tehdään aina lääketieteellisin perustein.

Lisätietoja:

Liisa Siika-aho, johtaja, sosiaaliturva ja -vakuutusosaston etuusyksikkö, p. 029 516 3085, [email protected]

Saila Ruuth, valtiosihteeri, p. 029 516 3391, [email protected]

Palaa sivun alkuun