Hyppää sisältöön

Tavoitteena hyvä työkyky ja terve mieli työpaikoilla

sosiaali- ja terveysministeriö
Julkaisuajankohta 24.11.2023 8.38
Kolumni
Kuvassa ovat kolumnin kirjoittajat Jaana Vastamäki ja Mari Kupiainen.

Mielenterveyden häiriöiden vuoksi menetetyn työpanoksen arvo on suomalaisessa yhteiskunnassa noin 2,5 miljardia euroa vuodessa. Työpaikoilla voidaan edistää mielenterveyttä ja rakentaa mielen hyvinvointia tukevaa työkulttuuria. Suomen kestävän kasvun ohjelma tarjoaa monia eri menetelmiä mielenterveyden tukemiseen työpaikoilla.

Työn rakenteet ja työn tekemisen tavat muuttuvat. Tietotyön lisääntyminen, kiire, työn ja vapaa-ajan välisen rajan hämärtyminen sekä uusien työelämätaitojen omaksuminen asettavat työntekijöille ja työpaikoille uusia vaatimuksia. Muutokset heijastuvat työssä jaksamiseen. Työolobarometrin mukaan kokemukset oman työn henkisestä rasittavuudesta ovat lisääntyneet. 

Korona-aika asetti työn tekemisen tavat ja työssä jaksamisen entistä kovempaan testiin. Esimerkiksi nuorten työntekijöiden jaksaminen ja sote-alan työntekijöiden hyvinvointi ovat herättäneet huolta. Tukea halutaan nyt suunnata erityisesti sellaisille ammattiryhmille ja työpaikoille, joilla koettu työkuormitus on työkykyä uhkaava riski. 

Tukitoimia toteutetaan Suomen Kestävän kasvun ohjelmaan kuuluvassa kokonaisuudessa Mielenterveys ja työkyky työllisyyden ja tuottavuuden edellytyksenä. Työ on jatkoa Työelämän Mielenterveysohjelman (2021–2022) toimenpiteille. Taustalla ovat myös hallitusohjelmaan kirjatut tavoitteet mielenterveyden tukemisesta.

Hankkeissa tuetaan työkykyä ennakoivasti

Työkyvyttömyydestä aiheutuu merkittäviä kustannuksia niin työntekijöille, työnantajille kuin yhteiskunnalle. Työkykyongelmien vuoksi menetetyn työpanoksen on arvioitu olevan arvoltaan 24 miljardia euroa vuodessa. Yksistään mielenterveyden ongelmien vuoksi menetetään noin 5,4 miljoonaa työpäivää vuodessa. Kestävän kasvun ohjelman rahoituksella tehtävän hanketyön avulla tavoitellaan mielenterveyttä kuormittavien työympäristötekijöiden hallintaa ja tuetaan työntekijöiden työkykyä ennakoivasti. 

Mielenterveys ja työkyky -kokonaisuus toteutuu neljänä hankkeena. Hankkeiden tavoitteena on vahvistaa hyvään mielenterveyteen liittyvää osaamista työpaikoilla ja työterveyshuolloissa ja tukea mielenterveyttä proaktiivisesti työn arkikäytännöissä.  

Työterveyslaitoksen Mielenterveyden työkalupakki on ilmainen sähköinen palvelu, joka tarjoaa työkaluja ja materiaaleja muun muassa esihenkilötyön kehittämiseen, muutostilanteisiin työyhteisössä, työkuormituksesta palautumiseen ja oman työhyvinvoinnin arvioimiseen. Saatavilla on myös ohjausta ja opastusta työkalujen valintaan ja käyttöön. Maksuttomat työkalut ja tietoa hankkeen palveluista ja koulutuksista löytyy verkosta.

Digi ja väestötietoviraston hankkeessa Työkyvyn digiopas työnantajille ja esimiehille Suomi.fi-verkkopalveluun kootaan yhteen työpaikoille ja työnantajille tarkoitettuja työkykyä tukevia sähköisiä työkaluja ja palveluja. Palvelu on suunnattu erityisesti työnantajille, unohtamatta työntekijöitä, työterveyshuollon asiantuntijoita tai työpaikkojen työsuojelu- ja luottamushenkilöstöä. 

Silta ry:n johtaman konsortion toteuttamassa Mielihyvin duunissa -hankkeessa nuorille tarjotaan matalan kynnyksen mielenterveyttä vahvistavaa tukea sekä työpaikkojen esihenkilöille työkaluja ja osaamista nuorten työntekijöiden tukemiseen. Hankkeen kohderyhmänä ovat työuransa alussa tai sille siirtymässä olevat nuoret sekä heidän esihenkilönsä. Hankkeessa huomioidaan myös toisen asteen oppilaitoksissa opiskelevat nuoret ja heidän kouluttajansa. Koulusta työelämään siirtyminen on tärkeä nivelvaihe työuralla ja työelämätaitojen vahvistaminen on yksi hankkeen tavoitteista. 

Julkiselle sektorille suunnattua Kestävää työelämää -hanketta toteuttaa Kuntien eläkevakuutus Keva. Hankkeen tavoitteena on julkisen alan henkilöstön työkyvyn vahvistaminen sekä työkyvyttömyyden ja sen aiheuttamien kustannusten vähentäminen. Hankkeen toiminta perustuu verkostotyöskentelyyn. Asiakaspilotit toteutetaan yhteistyössä sote-, opetus-, valtion turvallisuusalan ja kirkollisalan työnantajien kanssa. Hankkeen toimenpiteissä keskitytään strategiseen työkykyjohtamiseen ja tiedolla johtamisen perustan vahvistamiseen. 

Työkykyongelmien ennaltaehkäisy edellyttää pitkäjänteisyyttä 

Pääministeri Orpon hallitusohjelman tavoitteena on parantaa työhyvinvointia ja vähentää sairauspoissaoloja. Mielenterveyttä tukevien hyvien käytäntöjen käyttöönottoa työelämässä halutaan edistää, psykososiaalisen kuormituksen hallintaa parantaa ja työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyötä syventää. Hyvinvoinnin edistämisen ja työkyvyttömyyden ennaltaehkäisyn merkitys korostuvat. 

Tavoitteena on parin vuoden aikana saada palveluihin mukaan vähintään tuhat työpaikkaa. Jo nyt näyttää siltä, että tavoite ylitetään. Hyväksi havaitut työkalut, koulutukset, valmennukset ja verkostotyöpajat ovat olleet suosittuja ja kysyttyjä. 

Tarvitaan pitkäjänteistä työtä, jotta ymmärrys työkyvyn ennaltaehkäisevän tuen merkityksestä leviää ja yhä useampi työpaikka tarttuu toimeen. Hyvä työkyky ja terve mieli ovat sekä työntekijän, työnantajan että yhteiskunnan etu.

Hankepäällikkö Jaana Vastamäki, sosiaali- ja terveysministeriö
Erityisasiantuntija Mari Kupiainen, sosiaali- ja terveysministeriö

Kestävän kasvun ohjelman rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). Mielenterveys- ja työkyky -kokonaisuus on osa toimenpiteitä, joilla vauhditetaan työllisyysasteen ja osaamistason nostamista kestävän kasvun vauhdittamiseksi. Investoinnin tavoitteena on koronaepidemian aiheuttamien hyvinvointierojen tasaaminen työpaikoilla.