Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt
Media

Toisiolakia kehitetään yhteistyössä 

Sosiaali- ja terveysministeriö
13.9.2021 15.14
Kolumni

Toisiolain vaikutukset tutkimukseen ovat herättäneet vilkasta keskustelua. Avointa vuoropuhelua ja yhteistyötä tarvitaan, jotta toisiolain useat uudet mahdollisuudet otetaan täysimääräisesti käyttöön ja jotta toimintaympäristö vastaa jatkossakin akateemisen tutkimuksen uusiin tarpeisiin ja nykyaikaisiin tietosuojavaatimuksiin.

Laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä (toisiolaki) tuli voimaan toukokuussa 2019. Laki on muuttanut käytäntöjä, joilla rekisteritietoja on mahdollista käyttää mm. tutkimuksessa ja tiedolla johtamisessa. 

Rekisteritietojen tutkimuskäyttö ei sinänsä ole uutta, mutta laki mahdollistaa paljon enemmän käyttötarkoituksia ja paljon laajempia tietoaineistojen yhdistämisiä. Samalla tietosuojavaatimukset tietojen käyttämisestä tutkimuksessa ovat selkeytyneet ja tiukentuneet vastaamaan käsittelyyn liittyviä tietoturvariskejä.

Toisiolaissa todetut viranomaisasemassa olevat rekisterinpitäjät ovat toteuttaneet uudet tietojen luvituksen ja luovuttamisen toimintatavat lain edellyttämällä nopealla aikataululla. Toimeenpano on vielä monelta osin kesken. Lain myötä muuttuneet toimintatavat ovat herättäneet myös huolta erityisesti tutkijoissa ja ongelmia on tuotu esille. 

STM on käynnistänyt selvityksen toisiolain vaikutuksista 

STM on käynnistänyt selvityksen toisiolain vaikutuksista. Tavoitteena on tunnistaa lain vaikutukset ja arvioida tarpeita jatkotoimenpiteisiin, kuten toimintamallien kehittämiseen, viestinnän selkeyttämiseen tai lainsäädännön muutoksiin.  

Erityisesti alla mainitut aiheet ovat herättäneet huolta tutkijoissa. Vastauksia on koottu sivulle, jossa on myös muita toisiolaista usein kysyttyjä kysymyksiä ja vastauksia.

Tavoitteena tietoturvallisten käyttöympäristöjen verkosto tutkijoille

Tavoitteena on, että Suomessa on tarkoituksenmukainen tietoturvallisten käyttöympäristöjen verkosto, joka tarjoaa tutkijoille monipuoliset ja tehokkaat välineet tietojen käsittelyyn. Findatan ympäristö on keskeinen paikka eri organisaatioiden yhdistettyjen aineistojen käsittelemiseen, mutta useita muitakin ympäristöjä tarvitaan. 

On totta, että ympäristöjen keskittäminen ja tiukentuneet tietoturvavaatimukset myös hankaloittavat yksittäisen tutkijan vapautta aineistojen käsittelyssä ja omien työkalujen käytössä. Siksi on ensiarvoisen tärkeää, että käyttöympäristöjä kehitetään tiiviissä yhteistyössä tutkijoiden kanssa. 

Keskustelua hintapolitiikasta tarvitaan

Toisiolain on sanottu nostaneen merkittävästi tutkimuksessa tarvittavien tietoaineistojen hintoja. Findatan lupa-, käsittely- ja tietoturvallisen käyttöympäristön käyttömaksut ovat uusia, jos joku muu on aikaisemmin tarjonnut tai tehnyt nämä palvelut ilmaiseksi. Findatan maksut näistä palveluista ovat omakustannusperusteisia ja kohtuullisia, luokkaa muutamia tuhansia euroja. Pienille akateemisille tutkimushankkeille nämäkin kustannukset voivat olla kohtuuttomia. Tarvitaankin yhteiskunnallista keskustelua, missä tilanteissa tällaista tutkimusta pitäisi tukea maksuttomilla palveluilla.   

Toisiolain toimeenpano on nostanut esille rekisterinpitäjien vaihtelevat ja toisinaan erittäin korkeat maksut tietoaineistojen toimittamisesta. Toisiolaki ei sinänsä ole vaikuttanut näihin hintoihin mitenkään. Jatkossa tarvitaan rekisterinpitäjien yhteistyötä, jotta hinnoittelua saadaan harmonisoitua ja hinnat pidettyä akateemiselle tutkimukselle mahdollisina.  

Yhteistyöllä eteenpäin

Toisiolaki muuttaa merkittävästi hyvinvointialan tutkimus- kehitys- ja innovaatiotoimintaa. Se mahdollistaa uudella tavalla rekisteritietojen käytön ja varmistaa tietosuojan. Samalla toimintamallit tietojen luvituksessa ja luovuttamisessa ovat muuttuneet. Uudet toimintamallit on saatava kaikkien tietoon, ja lisäksi niiden kehittämisessä on vielä runsaasti jatkotyötä. 

Toimintamallit on pystyttävä yhdessä tekemään niin sujuviksi kuin tietoturva ja -suoja huomioiden on mahdollista. On tärkeää, että toisiolain tuomat mahdollisuudet ja hyödyt otetaan maksimaalisesti käyttöön.
 

Joni Komulainen, hallitusneuvos
Jukka Lähesmaa, erityisasiantuntija

 
Sivun alkuun