Työkyvyttömyyden ennaltaehkäisy rakentaa kestävää hyvinvointia
Työkyvyn ongelmat sairauden, vamman tai muusta syystä alentuneen työkyvyn vuoksi koskettavat laajaa joukkoa suomalaisia. Tukemalla työkykyä, vahvistamalla osatyökykyisten työelämäosallisuutta ja ehkäisemällä työkyvyttömyyttä vahvistamme samalla työllisyyttä, taloutta ja hyvinvointia. Kunnianhimoisten työllisyystavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että osatyökykyisten, vaikeasti työllistyvien, nuorten, ikääntyvien ja maahanmuuttajataustaisten osallistumista työmarkkinoille edistetään.
Kestävän hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että työikäiset pysyvät työkykyisinä koko työuransa ajan. Hallituskauden aikana onkin kehitetty työ- ja toimintakyvyn tukeen liittyvien palveluja, monialaista yhteistyötä sekä kuntoutuspalvelujen tarpeen oikea-aikaista tunnistamista. Työkykyohjelma on laajentanut työkyvyn tuen palveluiden valtakunnallista kattavuutta sote-keskuksissa ja lisännyt monialaista yhteistyötä TE-palveluiden kanssa. Monialaisen palvelujärjestelmän kehittäminen on välttämätöntä osatyökykyisten työllisyyden vahvistamiseksi.
Keskeistä palveluiden kehittämisessä ovat asiakaslähtöiset ja yhtenäiset palvelupolut. Tällä hallituskaudella tavoitteena on ollut kehittää ja vakiinnuttaa vaikuttavia palveluita ja työ- ja toimintakyvyn tuen toimintamalleja tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksiin. Työkyky-ohjelmassa on vahvistettu ammattilaisten osaamista tunnistaa asiakkaiden palvelutarve. Työkykykoordinaattorikoulutusta tarjotaan jo valtakunnallisesti kahdeksassa ammattikorkeakoulussa ja nyt syksyllä lanseerataan ammattilaisille suunnattu työkyvyn tuen -verkkokoulutus. Palveluiden ja koulutuksen kehittämisellä on nähtävissä jo nyt tuloksia.
Mielenterveysongelmat suurin ennenaikaisten eläköitymisten syy
Mielenterveysongelmat ovat yleisin syy uusiin työkyvyttömyyseläkkeisiin. Erityisesti tämä koskettaa naisia ja alle 35-vuotiaita, joista noin 80 prosentilla eläköitymisen taustalla ovat mielenterveysongelmat.
Vaikeatkaan mielenterveyden sairaudet eivät välttämättä ole este työelämäosallisuudelle. Tästä hyvä esimerkki on ollut kansainvälinen IPS-toimintamalli, jota on nyt kehitetty myös Suomessa. IPS – Sijoita ja valmenna! -kehittämishanke on lyhyessä ajassa tuottanut hyviä työllistymistuloksia tuetun työllistymisen toimintamallin kautta. IPS-työhönvalmennuksessa etsitään työpaikka, joka vastaa asiakkaan osaamista ja voimavaroja. Samalla vastataan työnantajien tarpeisiin tarjoamalla osaavaa ja motivoitunutta työvoimaa. Tarkoituksena on työllistyminen avoimille työmarkkinoille.
Masennus on yleisin yksittäinen syy, jonka vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle siirrytään parhaassa työiässä keskimäärin 47-vuotiaana. Jo yli 100 000 työikäistä on eläkkeellä masennuksen tai muun mielenterveyden häiriön vuoksi. Perusterveydenhuollossa otetaan parhaillaan käyttöön varhain ja nopeasti saatavia psykososiaalisia hoitomenetelmiä. Näillä pyritään ehkäisemään mielenterveyden häiriöiden pitkittymistä ja vaikeutumista ja siitä seuraavaa työ- ja toimintakyvyn heikkenemistä. On selvää, että matalan kynnyksen nopeasti saatavia psykososiaalisia hoitomenetelmiä osana peruspalveluita on edelleen kehitettävä suomalaisten työ- ja toimintakyvyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden tukemiseksi.
Vaikka kokonaisuutena työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen kehitys on jo kymmenen vuoden ajan ollut oikean suuntainen ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä vähentynyt yli kolmanneksen, pelkästään palveluja ja hoitoa kehittämällä ongelmaa ei saada ratkaistua. Siksi osana hallituksen kansallista mielenterveysstrategiaa on käynnistetty Työelämän mielenterveysohjelma, jossa korostetaan mielenterveyden ennaltaehkäisevää tukea työpaikoilla ja työterveysyhteistyössä.
Ohjelma on julkaissut mielenterveyden tuen työkalupakin, joka tarjoaa työpaikkojen arkeen tukea esimerkiksi esihenkilötyön kehittämiseen, muutostilanteisiin työyhteisössä, oman työhyvinvoinnin tilannekuvan muodostamiseen ja organisaation palautumiskäytäntöjen arviointiin. Työkalut ovat saatavilla ennenkuin.fi -sivustolla.
Tänä syksynä julkaistaan myös työterveysyhteistyöhön mielenterveyden tuen malli, joka ohjaa työpaikkoja yhdessä työterveyshuollon kanssa rakentamaan mielenterveyttä ennakoivasti tukevaa toimintamallia. On tärkeää, että konkreettiset ratkaisumallit leviävät ja juurtuvat työpaikoille.
Työhyvinvointia tulisi johtaa yhtä strategisesti kuin organisaation taloutta. Monilla työpaikoilla tämä on jo arkea ja toimien tuloksena on huomattu työhyvinvointiin panostamisen tuottavan myös säästöjä.
Mielen hyvinvointi tulee huomioida niin arjessa, strategiatasolla kuin kaikessa päätöksenteossakin. Ennaltaehkäisevät toimenpiteet ovat edullisempia, helpommin toteutettavissa sekä vaikuttavampia. Mielenterveyttä ennaltaehkäisevästi vahvistamalla voidaan pidentää työuria ja vähentää työurien ennenaikaista katkeamista ja vaikuttaa siten työvoiman parempaan saatavuuteen sekä poissaoloista ja eläköitymisestä koituviin kustannuksiin.
Kuntoutuksen uudistaminen jatkuu
Myös kuntoutuksen uudistustyö on edennyt tällä hallituskaudella. Uudistustyö edistyy lähes jokaisen kuntoutuskomitean ehdotuksen osalta. Esimerkiksi työkykyohjelmassa kehitettävä työkyvyntuen malli sekä Kelan kuntoutuksen välisen yhteistyön kehittäminen luovat puitteita riittävän varhaiselle tuelle.
Syyskuussa eduskunnalle annettiin hallituksen esitys osasairauspäivärahan, Kelan kuntoutusrahan ja työeläkekuntoutuksen kehittämisestä. Sairauspäivärahakauden aikaiset uudet tarkistuspisteet kuntoutustarpeen, jäljellä olevan työkyvyn ja työssä jatkamisen mahdollisuuksien arviointia koskevista ajankohdista pitkittyneellä sairauspäivärahakaudella on lisätty sairausvakuutuslakiin vuoden 2022 alusta lukien.
Sosiaaliturvauudistusta valmisteleva parlamentaarinen sosiaaliturvakomitea on tunnistanut yhdeksi nykyisen sosiaaliturvan keskeisistä ongelmista palvelujen ja etuuksien heikon yhteensovittamisen. Etuuksia saavien tulisi päästä nykyistä sujuvammin työ- ja toimintakykyä tukeviin ja parantaviin sekä kuntouttaviin palveluihin silloin kun niille on tarvetta. Etuusjärjestelmän joustamattomuus voi myös johtaa siihen, että henkilöt joutuvat siirtymään etuuksille tai palveluihin, jotka eivät sovellu heidän elämäntilanteeseensa. Uudistamista siis tarvitaan, sillä tavoitteena tulee olla, että etuuksien ja palveluiden tulisi aina vastata aidosti yksilön, eikä järjestelmän tarpeita.
Ongelmat ilmenevät erityisesti eri etuuksien nivelkohdissa sekä työttömillä, joilla on työkyvyn haasteita. Sosiaaliturvakomitea valmistelee ehdotuksia työkykyyn ja työkyvyttömyyteen liittyvien etuuksien uudistamiseksi sekä etuus- ja palvelupolkujen toimivuuden ja palvelujen tarjoamisen parantamiseksi. Myös pitkäaikaisen toimeentulotukitarpeen vähentämisen mahdollisuuksia tarkastellaan. Ehdotukset valmistuvat toivottavasti parlamentaarisen komitean välimietintöön ja näin myös seuraavan hallitusohjelman valmistelijoiden käyttöön.
Työkykyyn, kuntoutukseen ja osatyökykyisten työelämäosallisuuteen liittyvät kysymykset liikkuvat usein sosiaali- ja terveyspalveluiden, työllisyyspalveluiden ja etuuksien moninaisissa rajapinnoissa. Jotta voimme saavuttaa tavoitteemme työllisyyden ja sosiaalisen osallisuuden vahvistamisesta, tulee teemaa tarkastella kaikki nämä näkökulmat ja palvelut huomioiden niin kansallisella kuin paikallisellakin tasolla, niin lainsäädännön kuin palvelupolkujenkin näkökulmista. Ennen kaikkea asiaa tulee tarkastella ihmisen näkökulmasta.
Sosiaaliturvaa ollaan uudistamassa parlamentaarisesti ja vastuu sosiaali- ja terveyspalveluista siirtyy vuoden vaihteessa kunnilta hyvinvointialueille. Samalla vastuu työllisyyspalveluista on siirtymässä aiempaa vahvemmin kuntien käsiin. Monialaisten muutosten keskellä on varmistettava, että järjestelmät tukevat työelämäosallisuutta ja työkykyä ja että palvelut rakennetaan ihmisten näkökulmasta työllisyyttä vahvistavalla ja työkykyä tukevalla tavalla, todellista vaikuttavuutta hakien.
Työkyvyn ja työelämäosallisuuden vahvistamiseksi on kehitetty moni hyviä toimintamalleja järjestöissä, yrityksissä ja kunnissa. On koko yhteiskunnan etu, että nämä mallit leviäisivät laajalle. Toivonkin, että keskustelu työkyvystä ja työelämäosallisuudesta jatkuu ja teema näkyisi vahvasti myös tulevien vuosien politiikkatoimissa.
Hanna Sarkkinen, sosiaali- ja terveysministeri