Yksin pärjäämisen aika on ohi – Mielenterveyden manifesti työelämään 

Tänään 22.3. pidetyssä työelämän ja mielenterveyden pyöreässä pöydässä haettiin ratkaisuja ja luotiin yhteistä tahtotilaa mielenterveyden edistämiseksi työelämässä. Samalla työstettiin sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteltua mielenterveyden manifestia työpaikoille.

Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekosen luotsaamassa keskustelussa korostettiin mielenterveyden ongelmien ennaltaehkäisyä työpaikoilla osana työkykyjohtamista.

Pyöreän pöydän keskusteluun osallistui työmarkkinakeskusjärjestöjen, yrittäjien ja kirkon edustajia sekä mielenterveyden asiantuntijoita. Kaikki osallistujat sitoutuivat viemään manifestin viestejä eteenpäin. 

Korona ajankohtaisti mielenterveyden kysymykset

Koronavirustilanteen pitkittyminen on nostanut mielenterveyteen liittyvät kysymykset entistä vahvemmin esiin myös työpaikoilla. 

”Mielenterveysongelmat ovat johtava syy työkyvyttömyyseläkkeisiin ja sairauspoissaoloihin. Näin on ollut jo ennen koronaepidemiaa. Nyt on pelkona se, että epidemia ja sen aiheuttamat poikkeukselliset olosuhteet tulevat entisestään heikentämään henkistä hyvinvointia monilla työpai-koilla”, totesi ministeri Pekonen.

Pyöreän pöydän keskustelun tarkoituksena olikin olla avaus sille, miten mielenterveydestä saadaan työelämän voimavara, jota voi ylläpitää ja vahvistaa työyhteisöissä. Ratkaisut ovat muun muassa työkykyjohtamisessa, työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyössä sekä vakiintuneissa toimintamalleissa.

Tärkeäksi keinoksi todettiin myös varhainen puuttuminen silloin, kun ensimmäiset merkit työn kuormittavuudesta havaitaan. Avun saamiseen täytyy olla mahdollisimman matala kynnys.

”On tärkeää keskittyä pohtimaan, miten mielenterveydestä rakennetaan työelämän menestystekijä kipupisteen sijaan”, muistutti Pekonen.

Mielenterveyden manifestiin koottuja teesejä on tarkoitus viedä eteenpäin myös vuoden alussa käynnistyneessä Työelämän mielenterveysohjelmassa.

Hyvä mielenterveys on osa hyvinvointitaloutta

Mielenterveyden häiriöiden hinta on kova: OECD:n arvion mukaan mielenterveyden häiriöiden kustannukset ovat Suomessa vuosittain noin 11 miljardia euroa.

Pyöreän pöydän keskustelussa korostettiin hyvinvointitalouden ja työntekijöiden hyvän mielenterveyden yhteyttä. Hyvinvointitalous luo mahdollisuuksia lisätä ihmisten hyvinvointia ja kestävää kasvua samanaikaisesti. 

Mielenterveyden edistäminen ja työelämän mielenterveysongelmien ehkäisy on nähtävä investointina.

”Hyvinvoivat ihmiset ovat paras voimavara työelämälle”, kiteytti Pekonen.

Manifesti sisältää kymmenen teesiä työelämään

Mielenterveyden manifesti sisältää kymmenen kohtaa: 

1. Yksin pärjäämisen aika on ohi. Työyhteisön sosiaalinen tuki kannattelee myös muutosti-lanteissa ja kriiseissä. Yhteisöllisyyden rakentaminen on meidän jokaisen vastuulla. 
2. Työkyky on määriteltävä uudelleen. Vaikka ei ole terve, voi olla työkykyinen. Sitoudumme rakentamaan kaikille mahdollisimman hyvät edellytykset toimia ja osallistua työhön. Työn kuuluu tukea mielenterveyttä.
3. Hyvän mielenterveyden perusta työssä on hyvissä työolosuhteissa. Jokaisella on oikeus hyvään johtamiseen, kunnolliseen työn organisointiin sekä työstä saatuun palautteeseen ja arvostukseen. Myös esihenkilöt tarvitsevat tukea omaan työhönsä.
4. Kohtuus kunniaan! Oikein mitoitettu työ luo pohjan hyvinvoinnille ja hyvin tehdylle työlle. Hyvinvoiva työntekijä saa aikaan tulosta, on aloitteellinen ja on valmis joustamaan. 
5. Mielenterveys on menestystekijä. Kun mielenterveys on hyvä, olemme yksilöinä ja yhteisöinä hyvinvoivia, kehittymis- ja muutoskykyisiä sekä tuottavia. Hyvinvoivat työntekijät ja työyhteisöt ovat myös työpaikan vetovoimatekijä. 
6. Tunteet ovat osa työelämää. Vahvistamme kaikille turvallista ja sallivaa ilmapiiriä niin, että mielenterveydestä ja pulmista työssä voidaan puhua ja niitä on mahdollista ratkoa yhdessä.
7. Käyttäydytään kaikki ihmisiksi! Näytämme jokainen esimerkkiä siinä, miten toinen toisiamme kohtelemme. Huonoa käytöstä voi ennaltaehkäistä organisaatiotason toimilla ja siihen tulee puuttua. 
8. Edistämme ymmärrystä siitä, että hyvä työkykyjohtaminen työuran kaikissa vaiheissa on työpaikan strategista toimintaa. Sillä on vaikutusta asiakas- ja henkilöstötyytyväisyyteen sekä tuottavuuteen. 
9. Panostamme ongelmien ennaltaehkäisyyn ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. Niin vähennämme heikentyneen mielenterveyden seurauksia työntekijälle, työpaikalle ja yhteiskunnalle. Työterveyshuolto toimii työpaikan kumppanina myös mielenterveyden edistämisessä.
10. Avaimet hyvän mielenterveyden kehittämiseen työssä ovat työpaikoilla itsellään. Pidämme yhdessä huolta mielenterveydestä!

Lisätietoja

valtiosihteeri Saila Ruuth, p. 0295 163 391, [email protected]