Gigabittiasetuksen toimeenpano lausuntokierrokselle

Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausuntoja esitysluonnoksesta uudeksi laiksi erittäin suuren kapasiteetin verkkojen käyttöönoton helpottamisesta. Lausuntoja voi antaa 29.4.2025 saakka.

Esitysluonnoksessa ehdotetaan säädettäväksi uusi laki, jolla täydennettäisiiin ja täsmennettäisiin EU:n asetusta toimenpiteistä gigabittitason sähköisten viestintäverkkojen käyttöönoton kustannusten vähentämiseksi eli nk. gigabittiasetusta ja kumottaisiin yhteisrakentamislaki. Gigabittiasetus sisältää yhteiskäyttöä ja -rakentamista helpottavia keinoja, kuten keskitetyn tietopisteen kehittämistä ja muutoksia lupaprosessiin. Asetuksessa edellytetään, että verkkoinfrastruktuurin rakentamista varten tarvittavia lupia ja asennusoikeuksia voisi jatkossa hakea sähköisessä muodossa keskitetysti.

Gigabittiasetuksen tavoitteena on vauhdittaa erittäin suuren kapasiteetin verkkojen rakentamista. Euroopan unionin yhteinen tavoite on, että kaikilla eurooppalaisilla kotitalouksilla olisi gigabitin yhteydet vuoteen 2030 mennessä. 

Lupamenettelyä sujuvoitettaisiin keskitetyllä tietopisteellä ja hiljaisen hyväksynnän menettelyllä

Gigabittiasetuksen suoraan sovellettavat velvoitteet koskevat esimerkiksi lupamenettelyn sujuvoittamista ja sähköistämistä. Suomeen tulee perustaa keskitetty lupapalvelu, jonka kautta voisi esimerkiksi hakea sähköisesti lupia ja asennusoikeuksia fyysisen verkkoinfran rakentamiseen. 

Gigabittiasetuksen mukaisesti käyttöön tulisi hiljaisen hyväksynnän menettely, jonka tavoitteena on sujuvoittaa lupamenettelyä. Jos viranomainen ei ratkaisisi lupahakemusta neljän kuukauden määräajan kuluessa, lupa katsottaisiin myönnetyksi.

Kansallisesti huomioitaisiin maaseudun ja kriittisen infran tarpeet

Hallituksen esitysluonnoksessa ehdotetaan kansallisen liikkumavaran hyödyntämistä useissa kohdissa. Liikkumavaraa käytettäisiin esimerkiksi maaseudun ja pienempien kuntien tarpeiden huomiointiin, kriittistä infraa koskevissa hankkeissa ja tiettyjen kevennettyjen lupamenettelyiden osalta.

Uudessa laissa yhteiskäyttövelvoite laajennettaisiin koskemaan maaseudulla sijaitsevia yksityisiä liikerakennuksia ja yhteisrakentamisvelvoite koskisi muitakin kuin julkisrahoitteisia hankkeita. Alle 3 500 asukkaan kunnille annettaisiin 12 kuukauden siirtymäaika vähimmäistietojen asettamiselle saataville keskitetyn tietopisteen kautta. 

Lisäksi keskitettyyn tietopisteeseen annettavien ennakkoilmoitusten määräaikaa pidennettäisiin eikä lupamenettelyä sovellettaisi vaikutuksiltaan vähäisiin korjaus- ja huoltotöihin. Kiinteistön sisäverkkojen rakentamista koskevia velvoitteita ei sovellettaisi pientaloihin, vapaa-ajan asuntoihin eikä sellaisiin rakennuksiin, joihin kuitukaapeloinnin rakentaminen olisi selvästi kohtuutonta rakennuksen käyttötarkoitus ja aiheutuvat kustannukset huomioon ottaen. Kaikkia asetuksen velvoitteita ei sovellettaisi kansallisen kriittisen infran osalta. Kriittisenä infrana voidaan pitää esimerkiksi huoltovarmuuden kannalta keskeisen terveydenhuollon tuottamisessa tarvittavia tärkeimpiä verkkoja ja niihin kuuluvaa fyysistä infraa.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom valvoisi gigabittiasetuksen velvoitteiden noudattamista ja toimisi riitojenratkaisuelimenä.

Sijaintiselvityspyyntöihin vastaamiseksi toteutettavasta järjestelmästä säädetään yhteisrakentamislaissa, joka uuden lain myötä esitettäisiin kumottavaksi. Järjestelmän toteutustavasta ei ole päätetty, joten sitä koskevat lakimuutokset on tarkoitus tehdä erikseen.

Mitä seuraavaksi?

Esitysluonnoksen lausuntoaika päättyy 29.4.2025. Lausuntoja voivat antaa  kaikki organisaatiot ja kansalaiset netissä www.lausuntopalvelu.fi. Lausuntokierroksen jälkeen lain valmistelu jatkuu virkatyönä.

Uuden lain on tarkoitus tulla voimaan syksyllä 2025. Asetuksen velvoitteita sovelletaan pääosin marraskuusta 2025 alkaen.

Lisätietoja:

erityisasiantuntija Sofia Lindbäck, p. 0295 342 165, [email protected] 

hallitusneuvos Iida Huhtanen, p. 0295 342 613, [email protected]