Kriisinkestävä liikenne syntyy yhteistyöllä

Liikennejärjestelmän kehittäminen ja muuttaminen on hidasta, ja viime aikoina muuttunut toimintaympäristö haastaa tätä yhä enemmän.

Kun itäraja sulkeutui ja Saimaan kanavan liikenne loppui, kuljetusvirrat muuttuivat vauhdilla. Nopeita ja merkittäviä muutoksia on tapahtunut myös muun muassa lentoliikenteessä.  Nyt liikennejärjestelmältä vaaditaan jälleen kykyä sopeutua. Tämä on muuttanut yhteistyön muotoja ja tapaamme ajatella, ja sotilaallinen liikkuvuus on tullut nopeasti osaksi päivittäistä työtämme.

Sotilaallinen liikkuvuus on hieno esimerkki siitä, mitä yhteistyö voi parhaimmillaan olla. Suomessa teemme liikenteen ja puolustuksen hallinnonalojen välillä saumatonta yhteistyötä sotilaallisen liikkuvuuden tarpeiden tunnistamiseksi ja rahoituksen varmistamiseksi. Tavoite on yhteinen ja yhteiskunnassakin laajasti jaettu.

Juuri julkaistun pohjoismaisen varautumisen liikennejärjestelmäsuunnitelman visio on vahva ja kriisinkestävä liikennejärjestelmä, joka palvelee siviililiikennettä ja sotilaallista liikkuvuutta. Liikennejärjestelmän on toimittava kaikissa oloissa, tarvittaessa myös sota-aikana. 

Strategia julkaistiin Naton Cold Response 26 -sotaharjoituksen yhteydessä. Harjoitus itsessään kuvaa pohjoismaista yhteistyötä erinomaisesti. Norjalaiset johtavat harjoitusta, ja Lapissa ruotsalaiset olivat suurin ulkomaalaisten joukkojen ryhmä. Sotaharjoituksessa harjoitellaan myös joukkojen sujuvaa ja turvallista keskittämistä vaativissa talviolosuhteissa.

Pohjoismaat ovat tehneet strategian valmistelussa aivan uudenlaista ja edistyksellistä yhteistyötä siviililiikenteen ja sotilaallisen liikkuvuuden tarpeiden tunnistamisessa ja priorisoinnissa. Olemme Euroopan mittapuulla edelläkävijöitä yhteistyössä, jossa yhdistyy sekä siviili- että sotilasliikenteen tarpeet, jotta rajat ylittävät yhteydet toimisivat kaikissa tilanteissa.

Yhteistyötä tehdään myös EU:n tasolla. Euroopan komission loppuvuonna 2025 julkaisema sotilaallisen liikkuvuuden paketti on valtava kokonaisuus, ja sotilaallisen liikkuvuuden rahoitus tulee olemaan seuraavalla EU:n rahoituskaudella merkittävässä roolissa.

Tärkeintä on, että monella eri hallinnon tasolla tehtävä yhteistyö täydentää ja tukee toisiaan. Pohjoismaisen varautumisen liikennejärjestelmästrategian luoma yhteinen tilannekuva ja prioriteettilista tarjoavat hyvät edellytykset siihen, että tulevaa EU-rahoitusta saataisiin Pohjolan – ja samalla koko EU:n ja Naton – vahvistamiseksi. Ensimmäinen askel yhteistyön tuloksien hyödyntämiseksi on kuitenkin kansallinen rahoitus kriittisimpiin sotilaallisen liikkuvuuden hankkeisiin.

Kaisa Kuukasjärvi
liikenneneuvos, verkko- ja palveluosasto