Kyberturvallisuus on Suomen näkymätön voima

Julkaisuajankohta 29.10.2025 8.30
Tyyppi:Kolumni
Valtion kyberturvallisuusjohtaja Rauli Paananen.
Valtion kyberturvallisuusjohtaja Rauli Paananen. (Kuva: Suvi-Tuuli Kankaanpää, Keksi / LVM)

Harva pysähtyy miettimään, mitä tapahtuu, kun avaamme puhelimen, kirjaudumme pankkiin tai tarkistamme terveystietomme. Kaikki toimii, ja juuri siinä piilee suomalaisen kyberturvallisuuden todellinen voima. Suomessa kyberturvallisuus ei ole vain tekninen suoja, vaan osa kansallista luonnetta: huolellisuutta, luottamusta ja yhteistyötä.

Kyberturvallisuus on näkymätöntä työtä. Se ilmenee niin, ettei mikään näytä poikkeavan normaalista. Kriittiset palvelut toimivat, sähköverkko pysyy vakaana ja viranomaiset tietävät, miten toimia poikkeustilanteissa. Tämä ei ole sattumaa, vaan vuosikymmenten määrätietoisen työn tulos, jossa yhdistyvät teknologinen osaaminen, avoin yhteistyö ja vahva koulutusjärjestelmä.

Kyberturvallisuus on Suomessa yhteinen asia. Meillä eri viranomaiset, yritykset, korkeakoulut ja yhteisöt eivät toimi siiloissa, vaan jakavat tietoa ja oppivat toisiltaan. Traficomin Kyberturvallisuuskeskus on tästä erinomainen esimerkki: se kokoaa yhteen osaajia eri sektoreilta ja pitää huolen, että tieto uhista ja ratkaisuista kulkee nopeasti. Tämä yhteisöllinen toimintamalli on saanut kansainvälistä kiitosta – ja syystä.

Suomi ei myöskään jää vain reagoimaan uhkiin, vaan rakentaa aktiivisesti tulevaisuuden turvaa. Kehitämme tekoälyyn, kvanttilaskentaan ja automaatioon perustuvia ratkaisuja, jotka tekevät kyberturvallisuudesta entistä ennakoivampaa.

Myös kansalaisten osaaminen on vahvuutemme. Digiturvasta puhutaan jo alakoulussa, ja nuoret oppivat, miten toimia vastuullisesti verkossa. Tämä on tärkeä perusta, sillä kyberturvallisuus ei synny vain palomuureista ja algoritmeista. Se alkaa jokaisen ihmisen valinnoista.

Digitalisaatio on mullistanut arkemme, mutta sen mukana tulee vastuu siitä, ettei kukaan jää kyydistä. Erityisesti ikäihmisille turvallinen digimaailma on paitsi tekninen, myös sosiaalinen kysymys. Kyse on osallisuudesta, luottamuksesta ja ihmisarvosta. Kun suomalainen tunnistaa huijausviestin tai suojaa oman laitteensa, hän on osa kansallista kyberpuolustusta.

Luottamus on suomalaisen kyberturvallisuuden selkäranka. Kun kriisit ravistelevat maailmaa, Suomessa kansalaiset luottavat viranomaisiin ja järjestelmiin. Tämä luottamus on ainutlaatuinen voimavara, jota mikään teknologia ei voi korvata. Se tekee Suomesta vakaan ja turvallisen digitaalisen yhteiskunnan, jossa innovaatiot voivat kukoistaa.

Tulevaisuuden haasteet ovat monimutkaisia, mutta suomalainen kyberturvallisuus on rakennettu vahvalle pohjalle. Meillä on osaajat, tahto ja yhteinen arvopohja. Kyberturvallisuus ei ole pelkkää puolustusta – se on luottamuksen rakentamista ja yhteiskunnan elinvoiman varmistamista.

Rauli Paananen
valtion kyberturvallisuusjohtaja