Lainsäädännön seuranta ja jälkiarviointi tukevat tulevien hankkeiden laatua

Oletko ajatellut, mitä muuta hallituksen esitys on kuin ehdotus uusiksi pykäliksi? Pykälät ja niiden perustelut ovat toki esityksen ydin, joiden kautta saadaan aikaan konkreettisia muutoksia. Esityksissä täytyy kuitenkin myös kuvata nykytilaa, avata syitä sille, miksi lakimuutos on tarpeen ja mitä sillä tavoitellaan sekä arvioida muutoksen vaikutuksia.

Hallituksen esitysten etukäteen tehdyt vaikutusarvioinnit perustuvat aina rajalliseen tietopohjaan ja parhaisiin arvioihin. Todelliset vaikutukset voivat poiketa ennakoidusta. Siksi ministeriöissä tehdään lainsäädännön seurantaa ja jälkiarviointia. Niiden avulla saadaan tietoa siitä, miten säädökset toimivat käytännössä ja mitä vaikutuksia niillä on ollut. Tietoa voidaan hyödyntää tulevien muutosten valmistelussa.

Yhä useampi kansallinen lakimuutos perustuu nykyisin EU-sääntelyyn. Komission säädösehdotuksiin tulisi vaikuttaa jo ennen niiden julkistamista, ja voimassa olevan sääntelyn toimivuutta on pystyttävä arvioimaan säädöksen uudelleentarkastelun yhteydessä. Tämä edellyttää ajantasaista kuvaa sääntelyn vaikutuksista ja toimivuudesta.   

Liikenne- ja viestintäministeriö antoi syksyllä 2024 Liikenne- ja viestintävirasto Traficomille toimeksiannon koota yhteen seurantatietoa EU:n ns. teledirektiivin täytäntöönpanon yhteydessä tehtyjen säädösmuutosten vaikutuksista. Seurantaraportti julkaistiin kesäkuussa 2025, ja toimin tuon seurantahankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana. 

Hanke osoitti, että organisaatioissa on olemassa hyödyllistä seurantatietoa. Laajoihin lakihankkeisiin liittyvä tieto voi kuitenkin olla hajaantunut eri osastoille tai jopa eri organisaatioihin. Tietoa on silloin koottava koordinoidusti laajalta asiantuntijajoukolta.

Vaikka seurantahankkeessa ei tehty perusteellista jälkiarviointia, siinä saatiin koottua arvokasta tietoa, jota ei kokonaisuudessaan ollut muutoin kenenkään käytettävissä.

Vaikutti siltä, että koordinoitu seurantahanke auttoi asiantuntijoita hahmottamaan etukäteisten vaikutusarvioiden ja toteutuneiden vaikutusten seurannan välistä suhdetta. Tätä kautta päästiin käsiksi lakiehdotuksen taustalla olleiden vaikutusmekanismien toimivuuteen ja voitiin tunnistaa ennakoimattomia vaikutuksia.

Huomionarvoista oli myös se, että raportointivaiheessa on houkutus esittää vain tiedossa olevat asiat. Kuitenkin myös tiedon puutteet voivat olla merkityksellisiä. Niiden tunnistaminen on askel kohti parempaa tietopohjaa.

Seurantaraportin julkaisu mahdollistaa keskustelun sen havainnoista ja lisää lainsäädäntöprosessin läpinäkyvyyttä. Se on tärkeä osa lainsäädännön jatkuvaa kehittämistä.

Hanna Laurila

hallitusneuvos, tieto- ja turvallisuusosasto