Liikenteen verotuksen ja rahoituksen uudistamisesta tehty arvio valmistunut

Liikenne- ja viestintäministeriön ja valtiovarainministeriön yhteinen virkanäkemyksenä laadittu raportti liikenteen verotuksen ja rahoituksen nykytilasta ja uudistamisesta on valmistunut. Raportti on ensimmäinen osa pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan sisältyvästä liikenteen verotuksen ja rahoituksen kokonaisuudistushankkeesta. 

Ministeriöt ovat arvioineet liikenteen verotuksen ja rahoituksen nykytilaa ja uudistamista neljän politiikkatavoitteen pohjalta:

• Suomen kilpailukyvyn tukeminen
• kansalaisten ostovoimasta huolehtiminen
• kansallisten ja EU:n päästövähennystavoitteiden saavuttaminen kustannustehokkaasti sekä
• julkisen talouden kestävyyden varmistaminen.

Raporttiin koottu tietopohja ja arviot toimivat materiaalina hankkeen toisen vaiheen valmistelulle. Tietopohja koostuu tilastotiedoista, politiikkaselvitysten ja tutkimusten tuloksista sekä asiantuntija-arvioihin perustuvista skenaariolaskelmista. Esitetyt arviot ovat virkanäkemyksiä asetettujen politiikkatavoitteiden edistämisen mahdollisuuksista ja priorisoinnista.

Arvioinnit sisältävät myös epävarmuuksia. Muutokset erityisesti turvallisuusympäristössä, EU-politiikassa ja taloudessa voivat olla nopeita ja poiketa huomattavasti niistä lähtökohdista, joista arviot on tehty.

Julkisen talouden kestävyyden varmistaminen nousee keskeisimmäksi haasteeksi

Liikennesektorilla on merkittävä rooli julkisen talouden kestävyyshaasteessa. Liikenteen verotulot alenevat nopeasti. Samaan aikaan on menopaineita liikenneinfrastruktuurien rapistumisen estämisessä ja kehittämisessä sekä liikennepalvelujen hankkimisessa ja liikenteen tukien kattamisessa.

Hankkeessa laaditun alustavan sektoritarkastelun mukaan liikenteeltä kerätyt vero- ja maksutulot vastaavat enää osittain sektorille kohdistettuja julkisia menoja, verohuojennuksia ja haittakustannuksia. Toisaalta tulevaisuudessa päästökauppa lisää valtion tuloja, ja kasvihuonekaasupäästöt ja liikenneonnettomuudet vähenevät. Liikennesektorin yhteiskuntataloudellisesta kustannusvastaavuudesta ja sen kehityksestä tulisi joka tapauksessa muodostaa tarkka kuva jatkotarkasteluja ja päätöksiä varten.

Raportissa esitetään, että työn toisessa vaiheessa arvioidaan tarkemmin nykyisten liikenteeltä perittyjen vero- ja maksutulojen sekä liikenteen julkisten menojen ja haittakustannusten kustannusvastaavuutta koko liikennesektorilla ja liikennemuotokohtaisesti. 

Sen jälkeen olisi mahdollista määrittää tarkemmin liikennesektorin roolia julkisen talouden kestävyyden varmistamisessa sekä valita tehokkaita keinoja liikenteen verotuksen ja rahoituksen uudistamiseksi. Jatkotyössä voitaisiin määritellä aikajana liikenteen verotuksen ja rahoituksen uudistamiseksi vaiheittain. Tarkastelu koskisi ensisijaisesti kotimaan tie- ja rautatieliikennettä.

Suomen logistiset olosuhteet ovat taloudellinen rasite

Suomen talousjärjestelmä on tuotantorakenteen, hajaantuneiden sijaintien ja kansainvälisten etäisyyksien vuoksi suhteellisen kuljetusintensiivinen ja se rasittaa kilpailukykyä.

Suomen kilpailukyvyn tukeminen sekä kansainvälisten kuljetusten yhteentoimivuuden varmistaminen suhteessa kilpailijamaihin edellyttävät käyttövoimamurroksen edistämistä kaikissa kuljetusmuodoissa. Lisäksi on myös huolehdittava nykyisten liikenteen infrastruktuurien kunnosta. Kuljetuksiin kohdistuvien verojen ja maksujen kokonaissumman alentamiseen ei kuitenkaan ole merkittäviä mahdollisuuksia tie- ja rautatieliikenteessä.

Käyttövoimamurroksen kestävä edistäminen voi pitkällä tähtäimellä tarjota alempia kuljetuskustannuksia ja kansalaisille edullisempaa liikkumista. Skenaariotarkastelun mukaan yksityisautoilun kustannukset voisivat jopa alentua kokonaistasolla siinä vaiheessa, kun sähköistyminen on edennyt merkittävästi, mikäli autojen hinnat alenevat ja sähköenergian hinta pysyy kohtuullisena ja markkinoille tulee teknistaloudellisesti kilpailukykyisiä vähäpäästöisiä vaihtoehtoja. Käyttövoimamurros tulee jatkumaan vielä kymmeniä vuosia, ja kehitys erityisesti raskaan liikenteen osalta voi olla arvioitua hitaampaa.

EU:n tuleva ilmastopolitiikka on vielä määrittelemättä

Liikenteen fossiilisten polttoaineiden kulutukseen kohdistuu hyvin kattavaa ohjausta EU-lainsäädännön nojalla. Tie-, meri- ja lentoliikenteen polttoaineissa on jakeluvelvoitteet. Lento- ja meriliikenteen päästökaupan rinnalle on tulossa tieliikenteen polttoaineiden jakelun päästökauppa. Nykyiseen EU-päästökauppajärjestelmään sitouduttiin vuonna 2022. Merkittävä määrä muuta liikennevälineitä koskevaa lainsäädäntöä kytkeytyy näihin ohjauskeinoihin ja päästövähennysten saavuttamiseen.

Mitä seuraavaksi?

Liikenne- ja viestintäministeriö ja valtiovarainministeriö esittävät, että liikenteen verotuksen ja rahoituksen uudistamisen tietopohjaa parannetaan ja vaihtoehtoja määritellään vuoden 2026 aikana niin, että tulokset ovat käytettävissä seuraavan hallitusohjelman laatimisessa.

Lisätietoja:

yksikön johtaja Niko-Matti Ronikonmäki, liikenne- ja viestintäministeriö, p. 0295 342 016, [email protected]

lainsäädäntöneuvos Markus Teräväinen, valtiovarainministeriö, p. 0295 530 719, [email protected]