Nollan liikennekuoleman tavoite saavutetaan tiedolla
Suomi on faktamaa, jossa luotetaan luonnontieteisiin, matematiikkaan, fysiikkaan ja kemiaan. Tietoon ja tiedon analysointiin. Tieteelliseen, akateemiseen tutkimukseen.
Suomi on myös ongelmanratkaisijoiden maa, jossa päätöksenteon pitäisi aina perustua tietoon. Ei tunteisiin eikä varsinkaan politikointiin. Kun puolueettomat ja kiistämättömät faktat kertovat totuuden, pitäisi poliitikkojen toimia ja päättää niiden mukaisesti.
Meillä on kuitenkin edelleen parannettavaa faktojen jakamisessa ja hyödyntämisessä. Se koskee meitä ihan kaikkia. Kun jossain on ratkaistu ongelma, on kaikkien etu, että tietoa siitä jaetaan. Jos taas sinulla on ongelma, johon et ole itse löytänyt ratkaisua, verkostoidu. Joku muu on jo voinut ratkaista ongelman tai ratkaisu löydetään yhteistyössä.
Jokaisella ammattikunnalla ja hallinnonalalla on omat vahvuutensa ja osaamisensa, mutta sektorirajat ylittävällä yhteistyöllä meillä on vielä huimasti enemmän saavutettavaa. Huimasti enemmän kykyä saavuttaa Suomelle ja suomalaisille tärkeitä tavoitteita.
Yhteinen, kaikkia koskettava tavoite koskee liikenneturvallisuutta: nolla liikennekuolemaa ja vakavaa loukkaantumista vuoteen 2050 mennessä.
Liikenneturvallisuus on meillä kehittynyt vuosikymmenien aikana erinomaisesti. mutta olemme vielä kaukana tavoitteesta. Tieliikennekuolemien määrät ovat puolittuneet viimeisen 20 vuoden aikana ja kuolemien määrä on ollut jo kolmena vuotena peräkkäin alle 200.
Yksikin kuolema on silti liikaa. Karu fakta on, että liikenneturvallisuuden parantaminen on hidastunut 2010-luvun jälkipuolella ja olemme edelleen selvästi jäljessä esimerkiksi Norjasta ja Ruotsista.
On selvää, että nollavisiota ei saavuteta, ellei monia asioita tehdä nykyistä vaikuttavammin ja enemmän faktoihin perustuen. Kun politiikka tulee mukaan kuvioihin, oli sitten kyse taloudesta tai turvallisuudesta, tulee liikaa hairahduksia faktojen polulta. Nollavision saavuttaminen riippuu meistä, kyvystämme hyödyntää tietoa ja kyvystämme tehdä yhteistyötä.
Nollatavoite vaatii meiltä kaikilta täyden panoksen ja optimaalisen suorituksen. Vähempään emme voi tyytyä.
Meillä liikenne- ja viestintäministeriössä on omaksuttu kokonaisvaltainen lähestymistapa liikenneturvallisuuteen. Sitä hyödynnetään kaikessa liikenneturvallisuustyössä. Lisäksi meillä on käytössämme pykälät ja niiden uudistaminen. Tässä pohjaudumme tietoon. Sama koskee päätöksentekoamme, jota politiikka välillä valitettavasti vesittää.
Toimintatapamme sulkee sisäänsä yhteistyön. Se on Suomen supervoima, mutta sitäkin pitää jalostaa edelleen.
Kokonaisvaltainen lähestymistapa liikenneturvallisuuteen näkyy myös toimenpiteissä. Liikenneturvallisuustyötä tehdään eniten nimenomaan turvallisuuden parantamiseksi tieliikenteessä, jossa tekemistä riittää eniten ja vaikuttavuus on suurinta. Korjaamme ennätyksellisesti vaarallisia väyliä ja erityisesti valtateitä, joiden korjaamista on odotettu jopa kymmeniä vuosia. Vaadimme kuskeilta parempaa ajotaitoa, valvomme tehokkaammin ja säädämme turvallisuutta parantavia lakeja.
Kansallinen liikenneturvallisuusstrategia päivitetään vuonna 2026 vastaamaan liikenneturvallisuudessa tapahtunutta kehitystä ja määrittelemään toimenpiteet kohti nollavisiota seuraavalle viidelle vuodelle. Esitykset tuomittujen rattijuoppojen alkolukon käytön laajentamisesta, ajokieltojen pidentämisestä ja alemmat promillerajat uusille kuljettajille sekä vesiliikenteeseen kuuluvat tähän pakettiin.
Erityisen tärkeää olisi ottaa käyttöön alkolukolla valvottu ajo-oikeus kaikille tuomituille rattijuopoille tai vähintäänkin uusijoille. Strategian mukaan liikenneturvallisuus on koko yhteiskunnan asia ja liikennekasvatus elinikäistä. Ihmisten asenteiden liikenneturvallisuustyössä on muututtava ja liikenneturvallisuustyöhön liittyvän päätöksenteon perustuttava tietoon.
Hallitus on jo tehnyt päätöksiä, joilla liikenneturvallisuus parantuu. Ja lisää toimia on tulossa.
Kesällä voimaan tulleet sähköpotkulautojen ikä- ja promillerajat ovat jo tuottaneet tulosta. Nuorten liikenneturvallisuuspaketti lähti juuri lausuntokierrokselle ja lausuntoja voi antaa 14.12.2025 asti.
Paketissa ehdotetaan muun muassa tiukennuksia 17-vuotiaiden henkilöauton ajokortin ikäpoikkeusluvan myöntämisehtoihin sekä rajoituksia poikkeusluvan saaneiden yöaikaiseen ajamiseen. Alaikäisten ei kuulu toimia öisin baarikuskeina eivätkä he myöskään saa lain mukaan tehdä yötöitä. Pakollisten autokoulutuntien määrää lisätään laajentamalla riskientunnistamiskoulutusta.
Liikenneturvallisuutta edistetään myös EU:n uudella ajokorttidirektiivillä, joka sisältää muun muassa useita uusia kuljettajia koskevia muutoksia.
Liikenneturvallisuustyö kuuluu kaikille ja se on elinikäistä. Liikenneturvallisuus ansaitsee enemmän aikaa, arvostusta, näkyvyyttä, faktojen esiin tuomista ja toimintaa pienestä pitäen. Ensimmäiset itsenäiset askeleet liikenteessä otetaan jo koulutiellä, kauan ennen auton rattiin tarttumista.
Tästä työstä saimme juuri hyvän esimerkin, kun Liikenne- ja viestintävirasto Traficom ilmoitti maanantaina, että se myöntää lähes kolmen miljoonan euron avustuksen koulumatkojen turvallisuuden edistämiseksi. Avustuksella kannustetaan myös liikunnallisiin kulkutapoihin koulumatkoilla. Pidetään Suomi liikkeellä – turvallisesti!
Liikenneturvallisuustyöhön sisältyy paljon hyvää ja iloista yhdessä tekemistä. Se on toimintatapojen trimmausta, harjoittelua, arviointia, analysointia, tiedon ja tilannekuvan päivittämistä.
Meitä kaikkia tarvitaan mukaan liikenneturvallisuustyöhön. Otteen on oltava kokonaisvaltaista, kaikkia kannustavaa ja sitouttavaa. Me kaikki voimme tehdä pieniä tai isoja liikenneturvallisuustekoja niin, että jokaisella liikenteestä kotiin palaavalla olisi joka päivä onnellinen loppu.
Lulu Ranne
liikenne- ja viestintäministeri