Pohjoismaisella yhteistyöllä tukea ja turvaa
Virallisen pohjoismaisen yhteistyön oikeudellisena pohjana toimiva Helsingin sopimus täyttää tällä viikolla 63 vuotta ja sen kunniaksi sunnuntaina vietetään Pohjolan päivää. Yhä edelleen - ehkä erityisesti nyt - pohjoismainen yhteistyö on prioriteettilistojen kärjessä monilla eri sektoreilla.
Pohjoismaisella yhteistyöllä on pitkät perinteet myös liikennesektorilla. Yhteiskunnassa tapahtuneet muutokset ovat antaneet sille aikojen saatossa omia erityispiirteitään. Samoin viime vuodet ovat muokanneet voimakkaasti pohjoismaista yhteistyötä ja sen painotuksia.
Yhteistyötä tehdään monin eri keinoin ja monella eri tasolla. Tietyissä kysymyksissä maiden kahdenvälinen yhteistyö on välttämättömyys, ja sitä teemme tällä hetkellä erityisesti Ruotsin ja Norjan kanssa. Tuore esimerkki on Suomen ja Norjan tekemä sopimus maiden rajat ylittävästä taksiliikenteestä. Valtioiden välisen kanssakäymisen lisäksi elinkeinoelämän, maakuntien ja kuntien pohjoismainen yhteistyö on sekin tiivistä.
Viime vuosina valtionhallinnossa on korostunut erityisesti varautumiseen liittyvä pohjoismainen yhteistyö. Työtä tehdään pohjoismaisten liikenteestä vastaavien ministereiden, ministeriöiden virkamiesten ja liikenteen hallinnonalan virastojen välillä. Työ on suunnitelmallista ja tähtää siviilitarpeiden sekä sotilaallisen liikkuvuuden tarpeiden yhteensovittamiseen ja integrointiin Pohjoismaiden kesken.
Olemme saaneet liikenneministereiltä tehtävän laatia pohjoismainen liikennejärjestelmästrategia. Tavoitteena on kehittää tietopohjaa valmiuden, varautumisen, sotilaallisen liikkuvuuden ja huoltovarmuuden tarpeista pohjoismaisessa liikennejärjestelmässä. Työhön osallistuu liikenteen ja puolustuksen hallinnonalojen edustajia. Myös pohjoismainen puolustusyhteistyö on kytketty tiiviisti mukaan sotilaallisen liikkuvuuden osalta.
Yhteinen pohjoismainen liikennejärjestelmästrategia tulee olemaan oiva työkalu Pohjoismaiden yhteisten tarpeiden tunnistamiseen, priorisointiin, mahdollisten resurssien kohdentamiseen ja yhteisten rahoitusmahdollisuuksien kartoittamiseen. Se tulee kuvaamaan pohjoismaisen liikennejärjestelmän merkitystä muulle Euroopalle. Strategia voi toimia pohjana, kun tunnistetaan mahdollisia tarpeita uusille liikenneyhteyksille.
Suomen näkökulmasta pohjoismainen yhteistyö on elintärkeää ja olemme ottaneet siinä aktiivisen roolin. Olemme Euroopan unionin ulkorajavaltio, ja meillä on pitkä yhteinen raja itäisen naapurimaamme kanssa. Omaleimainen maantieteellinen sijaintimme haastaa erityisesti varautumistamme. Nyt jos koskaan tarvitsemmekin pohjoismaista näkemystä siitä, miten kehitämme rajat ylittäviä yhteyksiä ja varmistamme logistiikan toimivuuden kaikissa olosuhteissa.
Kaisa Kuukasjärvi
liikenneneuvos, verkko- ja palveluosasto