Hyppää sisältöön

Suomi onnistui vaikuttamistyössä meriturvallisuuskomitean kokouksessa

liikenne- ja viestintäministeriö
Julkaisuajankohta 3.6.2024 11.00
Tiedote
Sininen konttialus merellä, harmaa ja pilvinen taivas.
Konttialus merellä. (Kuva: Shutterstock)

Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) meriturvallisuuskomitea kokoontui 15.-27.5.2024 Lontoossa. Komitea kokoontui 108. kertaa. Suomi onnistui vaikuttamistyössään yhdenmukaisten sopimustulkintojen edistämisessä.

Meriturvallisuuskomitean (Maritime Safety Committee, MSC) kokouksessa hyväksyttiin useita muutoksia ihmishengen turvallisuudesta merellä tehtyyn SOLAS-yleissopimukseen sekä sen alaisiin säännöstöihin. Kokouksessa hyväksyttiin myös häirinnän ehkäisyä koskevat muutokset kansainväliseen merenkulkijoiden koulutusta, pätevyyskirjoja ja vahdinpitoa koskevaan yleissopimukseen.

Kokouksessa jatkettiin vapaaehtoisen, tavoitepohjaisen MASS-säännöstön kehittämistä merenkulun automaation edistämiseksi. Kokouksessa korostettiin, että lopputuloksena on oltava laadukas säännöstö. Kokouksessa hyväksyttiin myös aikataulumuutos, jonka mukaan komitea hyväksyy vapaaehtoisen MASS-säännöstön keväällä 2025 syksyn 2024 sijaan. Lisäksi kokouksessa keskusteltiin turvallisuussääntelykehyksestä uutta teknologiaa ja vaihtoehtoisia polttoaineita käyttäville aluksille kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi.

Meriturvallisuuskomitean kokouksessa viimeisteltiin päivitetty IMO:n kyberturvallisuusohjeistus, joka julkaistaan keväällä 2025, kun merenkulun helpottamiskomitea on myös hyväksynyt ohjeistuksen. Kokouksessa keskusteltiin myös Punaisenmeren turvallisuusuhista kauppamerenkululle. Kokouksessa aloitettiin työ komitean työtaakan hallinnoimiseksi, ja työ jatkuu tulevana syksynä. Lisäksi komitea hyväksyi sen toimivaltaan kuuluvien alakomiteoiden päätökset sekä ohjasi niiden tulevaa työtä.

Suomi onnistui vaikuttamistyössä

Suomi onnistui vaikuttamistyössään, kun kokouksessa saatiin hyväksyttyä sopimusten yhdenmukaisten tulkintojen hyväksymisprosessi. Suomi toimitti kokoukseen esityksen, jossa korostettiin sitä, että yhdenmukaisilla tulkinnoilla ei tulisi muuttaa sopimustekstiä. 

Suomen huolet otettiin hyvin huomioon yhdenmukaisten tulkintojen hyväksymisprosessissa siten, että jatkossa tulkintoja hyväksyttäessä on vastattava kysymyksiin siitä, onko tulkinta sopimuksen sanamuodon mukainen, ettei tulkinnalla laajenneta sopimuksen sisältöä tai muuteta itse sopimusta.

Lisätietoja:

hallitusneuvos Katja Viertävä, katja.viertava(at)gov.fi, p. 0295 342 612