Suunnannäyttäjänä tekoälyn kestävässä kehittämisessä

Tekoäly, erityisesti generatiivinen tekoäly, on tullut tutuksi laajalle yleisölle viimeistään OpenAI:n ChatGPT:n myötä. Sittemmin tekoälymallit ovat kehittyneet vauhdilla, ja niiden rooli arjessa vain kasvaa.

Suomi on ollut tekoälyn edelläkävijä. Julkaisimme kansallisen tekoälystrategian jo vuonna 2017, ja sen pohjalta käynnistetty Tekoäly 4.0 -ohjelma on vauhdittanut liiketoiminnan digitalisaatiota ja tekoälyn käyttöönottoa. Tekoäly on tarkoitus ottaa vahvemmin osaksi Suomen digistrategiaa eli Digikompassia osana sen päivitystä vuonna 2026.

Myös hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi luoda kilpailukykyä datataloudesta, tekoälystä ja digitalisaatiosta. Ministeriöiden yhteinen digitoimisto toteuttaa osaltaan näitä kirjauksia.

Käynnistimme syksyllä 2024 digitoimiston puitteissa valtioneuvoston tekoälykokonaisuuden koordinaatiohankkeen. Sen tavoitteena on muodostaa tekoälyn tilannekuva, määritellä Suomen vahvuudet alalla ja jakaa parhaita käytäntöjä niin kotimaassa kuin kansainvälisesti.

Kilpailu tekoälystä kiihtyy, mutta Suomella on todistetusti erityisiä vahvuuksia alalla. Tämä huomattiin myös helmikuussa Ranskassa järjestetyssä tekoälyhuippukokouksessa, jossa Suomella oli näkyvä rooli ja suomalainen osaaminen herätti kiinnostusta.

Edistyneiden tekoälyjärjestelmien kouluttaminen vaatii myös supertietokoneilla suoritettavaa suurteholaskentaa. Keskeinen osa Euroopan suurteholaskenta- ja datainfrasta löytyy Suomesta, sillä Kajaanissa sijaitsee LUMI-supertietokone. Loppuvuodesta 2024 Suomeen myönnettiin myös EU-rahoitusta, jonka myötä Suomi valittiin yhdeksi Euroopan tekoälytehtaiden sijaintimaista. Tämä vahvistaa Suomen roolia tekoälytutkimuksen ja -innovaatioiden keskuksena.

Tekoälyn kehittäminen ja käyttäminen on kallista, sillä siihen tarvitaan paljon energiaa. 
Tulevaisuudessa tekoälyn energiankulutuksen ennakoidaan kasvavan entisestään ja hinnan odotetaan tuntuvan myös kuluttajien lompakoissa. 

Energiankulutuksen näkökulmasta Suomella on loistavat lähtökohdat kestävämmän tekoälyn kehittämiseen. Meillä oli jo vuonna 2023 Ruotsin ohella Euroopan edullisinta sähköä ja päästötöntä energiaa. Etua tuo myös pohjoinen sijaintimme: tekoälytehtaiden tuottamaa hukkalämpöä voidaan kylmässä pohjolassa hyödyntää kustannustehokkaasti.

Viimeisimmät läpimurrot osoittavat, että avoimen lähdekoodin tekoälymalleja voidaan rakentaa myös kustannus- ja energiatehokkaammin. Esimerkiksi kiinalaisen DeepSeekin osittain avoimen lähdekoodin malli osoittaa, miten tekoälymalleja voidaan kehittää pienemmillä resursseilla. Myös eurooppalainen tekoäly luottaa avoimen lähdekoodin konseptiin.

Tekoälyn kehityksen seuraava vaihe on vielä edessä. Eurooppa voi kuitenkin toimia suunnannäyttäjänä kestävässä tekoälyn kehittämisessä. 

Kristine Alanko

erityisasiantuntija, tieto- ja turvallisuusosasto