CAP:n tulevaisuus puhutti arviointiseminaarissa

maa- ja metsätalousministeriö

5.12.2025 16.31

Uutinen

Maa- ja metsätalousministeriö ja maaseutuverkosto järjestivät yhdessä seminaarin CAP-suunnitelman keskeisille sidosryhmille. Tilaisuudessa pureuduttiin arviointien väliraporttien havaintoihin ja pohdittiin EU:n yhteisen maatalouspolitiikan suuntaa.

CAP-suunnitelman vaikuttavuutta on arvioitu ulkopuolisten tutkimuslaitosten toteuttamien arviointien avulla, joita esiteltiin arviointiseminaarissa 2.12.2025 Helsingissä.

Tilaisuuden avasi maaseudun kehittämisen yksikön päällikkö Sanna Sihvola maa- ja metsätalousministeriöstä. Suomen CAP-suunnitelman etenemistä esitteli neuvotteleva virkamies Virva Terho maa- ja metsätalousministeriöstä.

Aamupäivällä kuultiin maatalouden kannattavuuden ja kilpailukyvyn sekä eläinten hyvinvoinnin tuloksista sekä riskienhallinnasta, joka herätti keskustelua osallistujien joukossa. Salissa kyseltiin erityisesti ilmastonmuutokseen varautumisen perään ja pohdittiin, miten riskienhallinta tulisi nähdä tulevaisuuden maatalouspolitiikassa. Salissa heräsi keskustelua myös maatalouden koko järjestelmän yksinkertaistamisesta ja oltiin huolissaan siitä, että viljelijöiden ja maaseudun yrityksillä on ollut vaikeuksia saada rahoitusta toimintansa kehittämiseen. Keskikokoisten maatilojen investointimahdollisuuksia ja kykyä kehittää toimintaansa korostettiin yleisön puheenvuoroissa.

Iltapäivän osuudessa esiteltiin maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maatalouden päästöjen tuloksia ja tilaisuus päättyi paneelikeskusteluun ”Kohti vaikuttavampaa maatalouspolitiikkaa”. Keskustelemassa olivat kansanedustaja ja maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaa, osastopäällikkö Minna-Mari Kaila, maa- ja metsätalousministeriöstä, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton johtokunnan jäsen ja luomuviljelijä Aleksis Kyrö, tutkimusjohtaja Sari Forsman-Hugg Pellervon taloustutkimuksesta sekä projektipäällikkö Kaj Granholm Baltic Sea Action Groupista.

Elomaa toivoi, että tulevalla yhteisellä maatalouspolitiikalla pystytään edelleenkin turvaamaan ruuantuotanto ja huoltovarmuus Suomessa. Lisäksi hän toivoi politiikan yksinkertaistamista ja eläinten hyvinvoinnin, ilmaston ja ympäristön huomioimista tulevaisuudessakin.

Kaila nosti paneelissa esiin sen, että maanviljelyä tehdään kokoaikaisesti ja myös osa-aikaisesti. Tästä virisi keskustelua siitä, ohjaako nykyinen maatalouspolitiikkaa ja rahoituksen saamisen vaikeus osa-aikaiseen maanviljelyyn. Osa-aikaista maanviljelyä pidettiin kuitenkin tärkeänä.

Nuorten viljelijöiden saamista enemmän alalle pidettiin myös tulevalla kaudella tärkeänä. Kyrö toi esiin, että tulevan kauden politiikassa tulisi huomioida paremmin se, että maatilan jatkaja ei välttämättä tule omasta suvusta vaan ulkopuolelta. Lisäksi hän toivoi kokonaisvaltaisempaa tarkastelua nuoren viljelijän tukien kokonaisuuteen seuraavalle kaudelle.

Aktiiviviljelijän määritelmä nousi myös esiin keskustelussa. Granholm ehdotti, että aktiiviviljelijän määritelmä kytkettäisiin maataloudelta odotettuihin yhteiskunnallisiin hyötyihin. Luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi ehdotettiin myös Vipu-palveluun toimintoa, joka tarjoaisi esimerkiksi luonnon monimuotoisuuskaistaksi – tai pelloksi soveltuvaa aluetta automaattisesti. Kaikki panelistit kiittelivät Suomen ja ministeriön valitsemaa linjaa, että yhteisen maatalouspolitiikan sisällöstä ja valinnoista keskustellaan yhdessä eri sidosryhmien kesken.

Helmikuussa 2026 kokoontuva seurantakomitea keskustelee arviointien suosituksista ja päättää mahdollisista jatkotoimenpiteistä Suomen CAP-suunnitelmaan.