EU edistää uusien genomitekniikoiden käyttöä kasvinjalostuksessa – tavoitteena vauhdittaa kestävää maataloutta ja innovaatioita
Euroopan unioni on sopinut uusista säännöistä kasveihin sovellettaville uusille genomitekniikoille (NGT). Sääntelyn tavoitteena on edistää kestävää maataloutta, vahvistaa ruokajärjestelmän kestävyyttä sekä luoda paremmat edellytykset alan innovaatioille.
Uusilla genomitekniikoilla tarkoitetaan menetelmiä, joilla kasvien perimää voidaan muokata aiempaa tarkemmin ja nopeammin. Näin voidaan kehittää esimerkiksi lajikkeita, jotka kestävät paremmin ilmastonmuutoksen vaikutuksia, kuten kuivuutta ja tauteja, sekä tarvitsevat vähemmän torjunta-aineita ja lannoitteita.
Selkeämpi ja kevyempi sääntely innovaatioille
Uudessa sääntelyssä kasvit jaetaan kahteen ryhmään niiden muokkauksen laajuuden mukaan. Osa uusilla genomitekniikoilla jalostetuista kasveista rinnastetaan jatkossa tavanomaisilla menetelmillä jalostettuihin kasveihin, mikä keventää niiden sääntelyä. Kasvit, joihin on tehty laajoja tai monimutkaisia geneettisiä muunnoksia, kuuluvat edelleen tiukan GMO-lainsäädännön piiriin.
Tavoitteena on luoda EU:hun yhtenäinen ja ennakoitava toimintaympäristö, joka tukee kasvinjalostusta ja maatalouden kilpailukykyä samalla, kun korkea elintarvike-, rehu- ja ympäristöturvallisuuden taso säilyy.
Ratkaisuja ilmastonmuutokseen ja ruokaturvaan
Uusien genomitekniikoiden avulla voidaan esimerkiksi kehittää kasveja, jotka tuottavat paremmin satoa ja käyttävät luonnonvaroja tehokkaammin. Tämä tukee EU:n tavoitteita vahvistaa ruokaturvaa ja vähentää maatalouden ympäristövaikutuksia. Uusien genomitekniikoiden avulla voidaan myös lisätä kasvien ravintoarvoa tai vähentää haitallisten aineiden määrää, mikä hyödyttää sekä tuotantoa että kuluttajia.
Merkitys Suomelle
Suomelle sääntelyuudistus on tärkeä erityisesti seuraavista syistä:
- Kilpailukyky ja tutkimus: Suomalainen kasvinjalostus ja tutkimus voivat hyödyntää uusia genomitekniikoita aiempaa sujuvammin. Tämä tukee kotimaista osaamista ja innovaatioita sekä parantaa alan kilpailukykyä kansainvälisesti.
- Ilmastonmuutokseen sopeutuminen: Pohjoiset viljelyolosuhteet ovat herkkiä sään ääri-ilmiöille. Uusien genomitekniikoiden avulla voidaan kehittää lajikkeita, jotka kestävät paremmin kylmyyttä, kasvukauden vaihtelua ja uusia kasvitauteja.
- Kestävä tuotanto: Uudet genomitekniikat voivat vähentää torjunta-aineiden ja lannoitteiden tarvetta ja siten pienentää maatalouden ympäristökuormitusta, mikä tukee Suomen ympäristötavoitteita.
- Huoltovarmuus ja ruokaturva: Paremmat ja satoisammat lajikkeet vahvistavat kotimaista elintarviketuotantoa ja huoltovarmuutta muuttuvissa olosuhteissa.
- Samalla on tärkeää huolehtia siitä, että kuluttajien luottamus säilyy ja että eri tuotantomuodot, kuten luomutuotanto, voivat jatkossakin toimia rinnakkain.
Voimaantulo
Asetus tulee voimaan 20 päivän kuluttua sen julkaisemisesta EU:n virallisessa lehdessä, ja sitä aletaan soveltaa kahden vuoden kuluttua.
Lisätietoja:
Johtava asiantuntija Sanna Viljakainen, maa- ja metsätalousministeriö, p. 029 516 2037. (29.6.-1.7.2026.) Muina aikoina kysymyksiä voi laittaa sähköpostilla maa- ja metsätalousministeriön elintarviketurvallisuusyksikköön osoitteeseen [email protected]. Sähköpostiosoitteet maa- ja metsätalousministeriössä ovat muotoa [email protected]