EU:n maatalousministerit keskustelivat vuoden 2027 jälkeisestä EU:n yhteisestä maatalouspolitiikasta ja epäterveistä kauppatavoista
EU:n maatalousministerit keskustelivat maatalous- ja kalastusneuvostossa 23. helmikuuta vuoden 2027 jälkeisestä EU:n yhteisestä maatalouspolitiikasta, etenkin komission jäsenvaltioille antamista suosituksista. Ministerit keskustelivat myös kertomuksesta hyvän kauppatavan vastaisia käytäntöjä koskevan direktiivin arvioinnista. Kokouksessa Suomea edusti maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah.
Ministerit keskustelivat vuoden 2027 jälkeisestä yhteisestä maatalouspolitiikasta, etenkin komission jäsenvaltioille antamista suosituksista. Komissaari Christophe Hansen totesi, että komission jäsenvaltioille antamat suositukset eivät ole jäsenvaltioita oikeudellisesti sitovia, vaan jäsenvaltioiden suunnitelmien valmistelua ohjaavia elementtejä. Suositusten luonnosversioiden tulisi olla valmiita kesällä 2026, ja suositusten olisi määrä olla valmiita vuoden 2026 loppuun mennessä.
Keskustelussa jäsenvaltiot pitivät tärkeänä sitä, että suositukset pysyvät strategisella tasolla ja jäsenvaltiot ovat tiiviisti mukana suositusten laatimisessa. Ministeri Sari Essayah painotti, että suositusten ja tulevan yhteisen maatalouspolitiikan lainsäädännön tulee antaa jäsenmaille laaja liikkumavara päättää niistä toimenpiteistä, jotka ovat niille keskeisiä tulevalla kaudella.
Ministerit keskustelivat myös hyvän kauppatavan vastaisia käytäntöjä koskevan direktiivin arvioinnista. Jäsenvaltiot pitivät direktiiviä hyvänä elementtinä hyvien kauppatavan vastaisiin käytäntöihin puuttumisessa sekä viljelijöiden ja pienten toimijoiden aseman vahvistamisessa. Jäsenmaat näkivät myös, että direktiiviä tulisi kehittää eteenpäin toimeenpanosta saatujen kokemusten sekä markkinoilla tapahtuneen kehityksen perusteella.
”Suomessa on tunnistettu kaupan omien merkkien aiheuttamaa epätasapainoa markkinoilla ja ne pyritään ratkaisemaan kansallisen elintarvikemarkkinalain muutoksilla. Yhtenäismarkkinoiden toimivuuden takaamiseksi ja alkutuottajien aseman vahvistamiseksi tarvitaan kuitenkin myös EU-tasolla tutkimusperusteista tietoa kaupan omien merkkien vaikutuksesta sekä nopeaa reagointia sääntelyn kautta”, ministeri Essayah sanoi.
Lisäksi Latvia, Suomi, Ruotsi, Liettua ja Viro esittivät yhdessä tiedotusasian EU:n yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmän valvontaan liittyen, erityisesti tarkastusten laajuuden ja rahoitusoikaisujen riskin osalta. Jäsenmaat jakoivat laajasti huolen valvonnan suhteettomuudesta ja toivat esiin, että komission tulisi rahoitusoikaisujen antamisen sijaan keskittyä ongelmien ennaltaehkäisyyn ja antaa jäsenvaltioille aikaa ongelmien korjaamiseen.
Lisätietoja:
Ministerin erityisavustaja Iina Mattila, p. 358 50 473 6221
Erityisasiantuntija Kari Valonen, p. +32 473 525 630
Sähköpostit: [email protected]