EU vahvistaa kissojen ja koirien hyvinvointia ja jäljitettävyyttä – neuvosto hyväksyi uuden asetuksen
Euroopan unionin neuvosto on hyväksynyt asetuksen, jolla vahvistetaan kissojen ja koirien hyvinvointia sekä niiden tunnistamista ja jäljitettävyyttä koko EU:ssa. Kyseessä on ensimmäinen EU:n laajuinen asetus, jolla säädetään yhdenmukaiset vähimmäisvaatimukset lemmikkieläinten kasvatukselle, pidolle, myynnille ja tunnistamiselle.
Yhteenveto
Asetuksen tavoitteena on parantaa eläinten hyvinvointia, lisätä läpinäkyvyyttä lemmikkikaupassa sekä torjua laitonta eläinkauppaa ja vastuuttomia kasvatuskäytäntöjä.
Uusi asetus tuo yhtenäiset vaatimukset kaikille toimijoille, jotka kasvattavat, välittävät, myyvät tai luovuttavat kissoja ja koiria EU:ssa. Säännökset koskevat myös löytöeläinsuojia ja sijaiskoteja sekä verkkoalustoja, joilla eläimiä myydään tai luovutetaan.
Keskeisiä uudistuksia ovat muun muassa:
• pakollinen koirien ja kissojen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti koko EU:ssa
• yhteiset vaatimukset eläinten kasvatukselle, pidolle ja hoidolle
• velvoite ilmoittaa tunnistetiedot eläimiä koskevissa verkkokaupan ilmoituksissa
• viranomaisvalvonnan ja rajat ylittävän yhteistyön vahvistaminen
Tehostettu jäljitettävyys hillitsee laitonta kauppaa
Uudella sääntelyllä vastataan kasvaneeseen huoleen laittomasta lemmikkikaupasta ja pentutehtailusta. Pakollinen tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmä mahdollistaa eläinten alkuperän ja liikkumisen seurannan koko EU:n alueella.
Lisäksi kolmansista maista unionin markkinoille myyntiä varten tuotaville kissoille ja koirille asetetaan vastaavat jäljitettävyys- ja hyvinvointivaatimukset kuin EU:ssa kasvatetuille eläimille.
Eläinten hyvinvointia koskevat vaatimukset tiukkenevat
Asetus sisältää yksityiskohtaisia säännöksiä muun muassa koirien ja kissojen hoidosta ja pitopaikoista. Näitä säännöksiä sovelletaan asetuksessa tarkoitettujen kasvattajien, välittäjien, myyjien, löytöeläinsuojien ja sijaiskotien toimintaan.
Vaatimukset vaihtelevat toiminnan laajuuden mukaan, ja suurimmilta kasvattajilta edellytetään jatkossa lupaa toimintaan.
Asetuksessa säädetään esimerkiksi siitä, kuinka usein nartulla tai naaraskissalla saa teettää pentuja sekä pentujen vähimmäisluovutusiästä. Lisäksi asetuksessa asetetaan vaatimuksia muun muassa pentujen sosiaalistamiselle sekä pitopaikkojen vähimmäispinta-aloille.
Asetukseen sisältyy myös säännöksiä eläinten jalostuksesta. Komissio laatii viimeistään vuoteen 2030 mennessä luettelon sellaisista äärimmäisistä rakennepiirteistä, jotka aiheuttavat eläimille merkittäviä terveys‑ ja hyvinvointiongelmia. Tämän jälkeen kyseisiä ominaisuuksia omaavia eläimiä ei saa käyttää jalostukseen eikä esittää näyttelyissä tai kilpailuissa. Tavoitteena on edistää vastuullista jalostusta, jossa painotetaan eläinten terveyttä ja hyvinvointia eläinten ulkonäön sijaan.
Soveltaminen alkaa kahden vuoden kuluttua
Asetus tulee voimaan 20 päivän kuluttua sen julkaisemisesta EU:n virallisessa lehdessä. Asetuksen soveltaminen alkaa pääsääntöisesti kahden vuoden kuluttua sen voimaantulosta. Lisäksi asetukseen sisältyy siirtymäaikoja, joiden aikana jäsenvaltiot ja toimijat voivat sopeutua uusiin vaatimuksiin.
Jäljitettävyysvaatimusten osalta soveltamisala laajenee vaiheittain. Neljän vuoden kuluttua asetuksen voimaantulosta kaikki markkinoille saatettavat kissat ja koirat on tunnistusmerkittävä ja rekisteröitävä kansalliseen rekisteriin. Velvoite laajenee koskemaan kaikkia EU:n alueella pidettäviä koiria 10 vuoden ja kissoja 15 vuoden kuluttua asetuksen voimaantulosta.
EU-asetus on suoraan sovellettavaa oikeutta kaikissa jäsenvaltioissa. Jäsenvaltiot voivat lähtökohtaisesti säätää tai pitää voimassa myös asetusta tiukempia vaatimuksia. Suomessa asetuksen täytäntöönpano edellyttää tarkennuksia eläinten hyvinvointilainsäädäntöön sekä eläinten tunnistamista ja rekisteröintiä koskevaan sääntelyyn.
Asetuksen myötä myös kissarekisteristä säädetään maa- ja metsätalousministeriön asetuksella.
Meneillään on myös koirien jalostusta koskevan valtioneuvoston asetuksen valmistelu.
Lisätietoja:
Erityisasiantuntija Tiina Pullola, 0295 162 108
Koirien ja kissojen rekisteröinti ja tunnistusmerkintä:
Erityisasiantuntija Anssi Welling p. 0295 162 151
Sähköpostit muotoa [email protected]
Asetuksen tavoitteena on parantaa eläinten hyvinvointia, lisätä läpinäkyvyyttä lemmikkikaupassa sekä torjua laitonta eläinkauppaa ja vastuuttomia kasvatuskäytäntöjä.
Yhdenmukaiset säännöt koko EU:ssa
Uusi asetus tuo yhtenäiset vaatimukset kaikille toimijoille, jotka kasvattavat, välittävät, myyvät tai luovuttavat kissoja ja koiria EU:ssa. Säännökset koskevat myös löytöeläinsuojia ja sijaiskoteja sekä verkkoalustoja, joilla eläimiä myydään tai luovutetaan.
Keskeisiä uudistuksia ovat muun muassa:
- pakollinen koirien ja kissojen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti koko EU:ssa
- yhteiset vaatimukset eläinten kasvatukselle, pidolle ja hoidolle
- velvoite ilmoittaa tunnistetiedot eläimiä koskevissa verkkokaupan ilmoituksissa
- viranomaisvalvonnan ja rajat ylittävän yhteistyön vahvistaminen
Tehostettu jäljitettävyys hillitsee laitonta kauppaa
Uudella sääntelyllä vastataan kasvaneeseen huoleen laittomasta lemmikkikaupasta ja pentutehtailusta. Pakollinen tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmä mahdollistaa eläinten alkuperän ja liikkumisen seurannan koko EU:n alueella.
Lisäksi kolmansista maista unionin markkinoille myyntiä varten tuotaville kissoille ja koirille asetetaan vastaavat jäljitettävyys- ja hyvinvointivaatimukset kuin EU:ssa kasvatetuille eläimille.
Eläinten hyvinvointia koskevat vaatimukset tiukkenevat
Asetus sisältää yksityiskohtaisia säännöksiä muun muassa koirien ja kissojen hoidosta ja pitopaikoista. Näitä säännöksiä sovelletaan asetuksessa tarkoitettujen kasvattajien, välittäjien, myyjien, löytöeläinsuojien ja sijaiskotien toimintaan. Vaatimukset vaihtelevat toiminnan laajuuden mukaan, ja suurimmilta kasvattajilta edellytetään jatkossa lupaa toimintaan.
Asetuksessa säädetään esimerkiksi siitä, kuinka usein nartulla tai naaraskissalla saa teettää pentuja sekä pentujen vähimmäisluovutusiästä. Lisäksi asetuksessa asetetaan vaatimuksia muun muassa pentujen sosiaalistamiselle sekä pitopaikkojen vähimmäispinta-aloille.
Asetukseen sisältyy myös säännöksiä eläinten jalostuksesta. Komissio laatii viimeistään vuoteen 2030 mennessä luettelon sellaisista äärimmäisistä rakennepiirteistä, jotka aiheuttavat eläimille merkittäviä terveys‑ ja hyvinvointiongelmia. Tämän jälkeen kyseisiä ominaisuuksia omaavia eläimiä ei saa käyttää jalostukseen eikä esittää näyttelyissä tai kilpailuissa. Tavoitteena on edistää vastuullista jalostusta, jossa painotetaan eläinten terveyttä ja hyvinvointia eläinten ulkonäön sijaan.
Soveltaminen alkaa kahden vuoden kuluttua
Asetus tulee voimaan 20 päivän kuluttua sen julkaisemisesta EU:n virallisessa lehdessä. Asetuksen soveltaminen alkaa pääsääntöisesti kahden vuoden kuluttua sen voimaantulosta. Lisäksi asetukseen sisältyy siirtymäaikoja, joiden aikana jäsenvaltiot ja toimijat voivat sopeutua uusiin vaatimuksiin.
Jäljitettävyysvaatimusten osalta soveltamisala laajenee vaiheittain. Neljän vuoden kuluttua asetuksen voimaantulosta kaikki markkinoille saatettavat kissat ja koirat on tunnistusmerkittävä ja rekisteröitävä kansalliseen rekisteriin. Velvoite laajenee koskemaan kaikkia EU:n alueella pidettäviä koiria 10 vuoden ja kissoja 15 vuoden kuluttua asetuksen voimaantulosta.
EU-asetus on suoraan sovellettavaa oikeutta kaikissa jäsenvaltioissa. Jäsenvaltiot voivat lähtökohtaisesti säätää tai pitää voimassa myös asetusta tiukempia vaatimuksia. Suomessa asetuksen täytäntöönpano edellyttää tarkennuksia eläinten hyvinvointilainsäädäntöön sekä eläinten tunnistamista ja rekisteröintiä koskevaan sääntelyyn. Asetuksen myötä myös kissarekisteristä säädetään maa- ja metsätalousministeriön asetuksella. Meneillään on myös koirien jalostusta koskevan valtioneuvoston asetuksen valmistelu.
Lisätietoja:
Erityisasiantuntija Tiina Pullola, 0295 162 108
Koirien ja kissojen rekisteröinti ja tunnistusmerkintä:
Erityisasiantuntija Anssi Welling p. 0295 162 151