Euroopan komissio antoi asetusehdotuksen hiilenpoistojen sertifioinnista hiilineutraaliuden saavuttamiseksi
Euroopan komissio julkaisi 30. marraskuuta asetusehdotuksen hiilenpoistojen sertifioinnista. Hiilenpoistot tarkoittavat keinoja poistaa hiilidioksidia ilmakehästä sekä maankäyttösektorin, eli maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön, hiilensidonnalla että teknologisin menetelmin. Sertifioinnin on tarkoitus luoda viitekehys EU jäsenvaltioiden hiiliyksiköiden tuotannolle, menetelmille ja kaupankäynnille.
Hiilenpoistojen sertifioinnin asetusehdotuksella ehdotetaan hiilen poistamisen sertifiointia koskevia EU:n sääntöjä. Aloitteen tavoitteena on laajentaa hiilenpoiston kestävyyttä ja kannustaa maanomistajia ja teollisuutta innovatiivisten ratkaisujen käyttöön hiilidioksidin talteenotossa, kierrätyksessä ja varastoinnissa. Sen tavoitteena on luoda puitteet hiiliyksiköiden lisäisyyden, pysyvyyden, kaksoislaskennan ja muiden hiiliyksiköihin liittyvien tunnistettujen haasteiden yhteismitalliselle käsittelylle Euroopan unionissa. Tällä luodaan pohjaa EU:n sisäiselle poistumien hiilimarkkinalle.
Suomessa on maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön yhteistyönä tehty selvityksiä ja hankkeita kotimaisen hiilimarkkinan edistämiseksi. ”Kotimaisessa työssä on odotettu EU:sta tulevan hiilensertifiointiehdotuksen auttavan meitä eteenpäin myös kansallisen ohjeistuksen osalta”, johtava asiantuntija Lotta Heikkonen maa- ja metsätalousministeriöstä kertoo. ”Näyttää kuitenkin siltä, että komissiossa ei ole pystytty vielä ratkaisemaan kaikkia yksiköiden käyttöön liittyviä haasteita, mutta tämä tulee varmasti viemään kaikkien jäsenmaiden vapaaehtoisia ilmastotoimenpiteitä eteenpäin.”
Komission ehdotus siirtyy seuraavaksi jäsenvaltioiden neuvoston ja Euroopan parlamentin käsittelyyn. Komissio on perustamassa hiilenpoistojen asiantuntijaryhmää, jonka on tarkoitus kokoontua ensimmäisen kerran joulukuussa. Asiantuntijaryhmä saa käsiteltäväkseen tämän lakialoitteen alemman tason asetukset, delegoidut säädökset, joissa määritellään eri toimenpiteiden vaatimukset hiilenpoistoille.
”Hiilenpoistoa tarvitaan ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Hiilenpoistojen sertifiointikehikon tulee varmistaa, että ratkaisut aidosti poistavat hiiltä ilmakehästä. Laskenta- ja sertifiointisääntöjen tulee varmistaa ympäristöintegriteetti sekä ehkäistä negatiiviset vaikutukset monimuotoisuudelle ja ekosysteemeille”, toteaa erityisasiantuntija Hanne Siikavirta ympäristöministeriöstä.
Komission ehdotus huomioi erilaiset hiilenpoistomenetelmät
Maankäyttösektorin hiilenpoistomenetelmiksi komissio on maininnut tiedonannossa esimerkiksi metsityksen, peltometsäviljelyn, kerääjäkasvien käytön ja turvemaiden vettämisen. Näitä menetelmiä kutsutaan hiiliviljelyksi, sillä niiden avulla voidaan vähentää maatalouden päästöjä ja vahvistaa hiilinieluja ja -varastoja. Hiiliviljelyn avulla maanomistajat voivat saada tuloja vastineena maa- ja metsätaloudessa tuotetusta hiilensidonnasta. Komission kestävien hiilenkiertojen tiedonannon (2021) mukaan hiilisertifioinnin on tarkoitus tukea jäsenvaltioita saavuttamaan vuoden 2030 maankäyttösektorin (LULUCF) velvoitteet.
Teollisuuden ja energia-alan hiilenpoistomenetelmiä voivat komission ehdotuksen mukaan olla hiilidioksidin pysyvä poisto ilmakehästä ja hiiltä varastoivien tuotteiden valmistus. Hiilidioksidin pysyvä poisto voidaan toteuttaa ottamalla talteen ja varastoimalla bioperäistä tai ilmasta talteenotettua hiilidioksidia (BECCS, DACCS). Hiiltä varastoivien tuotteiden tulisi olla pitkäikäisiä ja ne tulisi valmistaa ei-fossiilisista hiilen lähteistä.
”Suomalaisella elinkeinoelämällä on hyvät edellytykset kehittää fossiilitonta hiiltä sitovia ratkaisuja. Jatkoneuvotteluissa tulee olla tarkkana yksityiskohtaisten määrittelyiden kanssa, jotta ehdotettu lainsäädäntö aidosti mahdollistaa uusien hiilineutraaliutta edistävien innovaatioiden käyttöönottoa”, toteaa johtava asiantuntija Juho Korteniemi työ- ja elinkeinoministeriöstä.
Lainsäädäntöehdotusta tullaan käsittelemään maatalous- tai ympäristöneuvostossa. Neuvosto pyrkinee muodostamaan kantansa ensi kevään aikana ja kolmikantaneuvottelut käytäneen syksyllä 2023.
Komission tiedote (linkki)
Lisätietoja:
Johtava asiantuntija Lotta Heikkonen, MMM p. 029 516 2074
Erityisasiantuntija Hanne Siikavirta, YM p. 0295 250 049
Johtava asiantuntija Juho Korteniemi, TEM p. 0295 047 054
Sähköpostit muotoa [email protected]